Luku 5 -- Onko maapallolta loppumassa öljy?
Neuvostoliitto, tämä kommunistien ihannevaltio, lienee ollut eräänlainen yhteiskunnallinen kokeilu useammallakin kuin vain yhdellä tavalla. Ensinnäkin, siellä kokeiltiin miten sellainen järjestelmä toimii, jossa yksilön oma-aloitteisuutta tai innovatiivisuutta ei rohkaistu juuri mitenkään, paitsi jos se liittyi avaruusmatkailuun tai aseisiin; mutta, jossa toisaalta ei ollut suurten tuloerojen aikaansaamia yhteiskunnallisia jännitteitä. Järjestelmässä oli sekä hyviä että huonoja puolia, mutta huonoja puolia oli huomattavasti enemmän kuin hyviä. 1950- ja 1960- luvulla Neuvostoliiton talous kasvoi hurjaa vauhtia, 1970-luvulla vähän hitaammin, ja 1980-luvulla talouskasvu pysähtyi täysin. Vuonna 1970 Neuvostoliiton talouden koko oli kaikkein lähimpänä USA:n talouden kokoa, ollen "vain" 40 % pienempi. Toisaalta, propaganda toimi ja Neuvostoliittolaiset olivat aidosti onnellisia, uskoen vakaasti olevansa "hyvien puolella" (intiaaneja) amerikkalaisten ollessa "pahiksia" (länkkäreitä). Mutta toisaalta, jos vertaa työn tuottavuutta markkinatalouden ja suunnitelmatalouden välillä, ero oli huomattava.
Työn tuottavuus vuonna 1980, yksikköä:
Neuvostoliitto antoi meille arvokasta tietoa koskien myös sitä, että pysyykö yhteiskunta kasassa myös supistuvan elintason aikaan. Venäjän BKT saavutti huippunsa vuonna 1990, ja alkoi supistua välittömästi tämän jälkeen, ja se supistui pitkän aikaa, saavuttaen pohjakosketuksensa vasta vuonna 1999. Tänä aikana kansantuote supistui noin 60 %, mutta maassa ei syntynyt nälänhätää eikä yhteiskuntajärjestys romahtanut (vaikka se olikin lähellä). Vuoden 1999 jälkeen talous alkoi vähitellen toipua, suurelta osin öljyn hinnan nousun ansiosta, mutta osin myös siksi että Putin sai järjestäytyneen rikollisuuden kuriin.
Toki Ensimmäisen ja Toisen maailmansodan aikaan elintaso laski monessa maassa, samoin kuin vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen, mutta koskaan ei ole koettu sellaista että elintaso laskisi yhdeksän vuotta peräkkäin!
Milloin öljyntuotanto kääntyy laskuun? Tästä on esitetty useita arvioita. Joidenkin mukaan se tapahtuu vuoden 2015 vaiheilla, toisten mukaan vasta paljon myöhemin. Koska maapallolta yhä löydetään uusia öljyesiintymiä, esim. Brasiliasta, ja koska Bakkerin öljyesiintymä Pohjois-Dakotassa on arvioitua isompi, uskon että tämä "worst case scenario" on aivan liian pessimistinen. Myöskään Irakiakaan ole tutkittu kunnolla, Etelämantereesta ja Pohjoisnavasta puhumattakaan, joten näistä maista löytynee uusia öljy- tai maakaasu-esiintymiä
Alla kuvassa erilaisia skenaarioita öljyn tuotannosta.
Vanhat öljylähteet kuitenkin ehtyvät koko ajan, eikä uusia löydy siinä määrin että ne kompensoisivat vanhojen ehtymisen, joten vuoden 2020 tai 2030 paikkeilla öljyn tuotanto kääntynee lopullisesti laskuun, tosin muut energiamuodot sekä energiatehokkuuden paraneminen kompensoivat tuotannon laskua. Nyt arvellaan että metaanijää olisi hyvä korvike öljylle. [11]
Oletetaan että öljyn tuotanto lähtee alenemaan tasaisella neljän prosenttiyksikön vauhdilla (100 % ... 96 % ... 92 % ... jne.) vuodesta 2025 lähtien, ja se olisi kokonaan loppu vuoden 2050 paikkeilla. Tämä on melkein sama kuin "worst case scenario", joten todellisuus ei ehkä ole näin synkkä.
Oletetaan että muut energialähteet sekä energiatehokkuuden paraneminen korvaisivat tästä hävikistä puolet, tällöin elintaso putoaisi tasaista kahden prosenttiyksikön vauhtia vuosien 2025-2050 välillä, eli yhteensä 50 prosenttia.
Täten, vuonna 2050 elintaso olisi pudonnut puolet vuoden 2025 lukemasta, eli hieman vähemmän kuin Venäjällä vuosina 1990-1999. Elämä olisi aineellisesti toki niukempaa (ei enää lomamatkoja Kanarialle tai Thaimaahan), mutta ei aivan toivotonta -- saattaisi olla jopa henkisesti mielekkäämpää jos ihmiset eivät enää siinä määrin juoksisi tavaran perässä. Toki tämä tilanne koskee vain rikkaissa teollisuusmaissa asuvia, jolloin lähtötaso on monin verroin korkeampi kuin Venäjällä vuonna 1990, ja joissa väestönkasvu on olematonta. Kehitysmaat joutuisivat kärsimään enemmän; lähtötaso on matalampi, ja väestönkasvu saattaa olla kolme tai jopa neljä prosenttia vuodessa. Jos lasketaan mukaan sellainen väestönkasvu että väkiluku olisi kaksinkertaistunut vuosina 2025-2050, tällöin elintaso henkeä kohden olisi pudonnut 75 %. Teollisuusmaissa öljyn loppumisesta ehkä selvittäisiin (varsinkin Suomessa, jossa kasvaa paljon metsiä -- puusta voidaan valmistaa biodieseliä), mutta kehitysmaissa tämä on mahdoton yhtälö. Tämä on yksi syy miksi kehitysmailla olisi korkea aika saada asiat kuntoon ja tulla omillaan toimeen, ja on kehitystä toki tapahtunut; esim. internetin käyttö kasvaa Afrikassa kymmenien prosenttien vuosivauhtia vaikka lähtötaso onkin matala. Täten, kehitystä tapahtuu koko ajan vaikka se onkin hidasta. Minusta siihen ei kannata tuudittautua että "Jeesus tulee pian takaisin" -- sitä me emme voi tietää että milloin Hän tulee. Voin vain arvella kuinka moni ihminen otti pankista lainaa ennen vuosituhannen vaihdetta arvellen että hänen ei koskaan tarvitse maksaa sitä takaisin. Itse toimin juuri päinvastoin, eli maksoin kaikki lainani pois.
