Luku 6 -- "Kaikki ovat väärässä..."

Arviot talouden tulevasta kehityksestä vaihtelevat äärimmäisyydestä toiseen: Cutting Edge ministeriön David Bay on jo useaan otteeseen (ensimmäisen kerran silloin kun Bear Stearns romahti) julistanut laman päättyneeksi. Last Trumpet ministeriön David Meyer uskoo edelleen romahdukseen lähitulevaisuudessa, ja Leap2020 -"tutkimuslaitos" siirtää arviotaan USA:n romahduksesta aina muutamalla kuukaudella eteenpäin. USA:sta (ja maailmalta) tulee välillä hyviä ja välillä huonoja uutisia. Ford ja Samsung tekivät odotettua paremman tuloksen, kun taas Microsoftin tulos oli odotettua heikompi. Tällä hetkellä näyttää siltä että talouden pohjakosketus on lähellä tai se on saavutettu, ja lähivuosille on odotettavissa hidasta toipumista. Kuitenkaan David Bayn ennakoimaa "nopeaa toipumista" ei ole näköpiirissä.

Vaikka olenkin kritisoinut "Penaa" ja muita "maailmanlopun ennustelijoita", uskon että romahdus tulee ennemmin tai myöhemmin, ja toimillaan (velan ottaminen) Obaman hallitus vain jouduttaa tätä ehkä 5...15 vuoden päästä koittavaa suurempaa kriisiä. Obama on luvannut luoda velkarahalla 3 000 000 uutta työpaikkaa, mutta hän ei ole kertonut mitä sitten tehdään kun seuraava taantuma iskee ja valtiolla on velkaa yli 100 % BKT:stä. Kenties tällöin Amero korvaa dollarin. Tosin tämäkään romahdus ei ole välttämättä lopullinen; voi olla että tästäkin vielä toivutaan, mutta sen jälkeen...

Vain harvat Amerikassa ovat huolissaan velan kasvusta; lähinnä konservatiivit ja ne jotka uskovat Uuden maailmanjärjestyksen koittavan lähitulevaisuudessa -- ja he kysyvät, että miten tämä kaikki tullaan maksamaan, mutta enemmistö kansalaisista ei halua kuulla kenenkään esittävän tällaisia kysymyksiä. Heitä kiinnostaa vain se, miten saada seuraavan kuukauden vuokra maksettua, tai miten säilyttää nykyinen työpaikka. Jos postiluukusta tipahtaa shekki jonka tarkoituksena on kotimaisen kulutuksen piristäminen, he ottavat sen ilolla vastaan. Lisäksi, koska tämä nykyinen talouskriisi sai alkunsa Bushin hallituksen välinpitämättömyyden seurauksena, konservatiiveista tai republikaaneista on tullut ihmisille kirosana eivätkä he halua tästäkään syystä kuulla mitä heillä on sanottavaa. Demokraattinen puolue on samanlainen työkalu Uuden maailmanjärjestyksen suunnittelijoille kuin Republikaaninen puolue, ja amerikkalaiset tulevat ennemmin tai myöhemmin (ehkä kymmenen vuoden päästä) heräämään karuun todellisuuteen heidän huomatessaan että myös Dem. puolue on pettänyt heidät; joko Obaman tai Hillaryn johdolla.

Suomessa on myös omat ongelmansa, mutta meidän pitäisi olla iloisia että olemme edes hieman syrjässä muun maailman menosta. Sokeasti Amerikkaa ihaileville (mikäli ne eivät ole kuolleet jo sukupuuttoon), voi muistuttaa että Yhdysvalloissa on prosentuaalisesti enemmän työttömiä kuin Suomessa (ero ei kovin suuri). Suomessa ei ole myöskään kärsitty hirvittävistä helteistä, metsäpaloista, tulvista, hurrikaaneista tai tornadoista kuten Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa. Toisaalta, suomalaisissa itsessään ei ole paljon kehumista. Jos elämässä ei ole mielekästä tarkoitusta, ihmiset lamaantuvat, hukuttavat tyhjyyden tunteensa alkoholiin tai huumeisiin (Suomessa ei ole onneksi pahaa huumeongelmaa) ja joutuvat joko hautaan tai sosiaaliavun varaan. Toisaalta myönteistä on se, että uskovat alkavat vähitellen tajuta että uskominen Mellerin "profetioihin" (tai yleensäkin "maailmanlopun odottaminen), Nokian "herätys" tai marssiminen kadulla Israelin lipun kanssa ovat pelkkää itsensä pettämistä; ne eivät tuo pysyvää helpotusta tyhjyyden tunteeseen. Jos loppu tulee, niin sitten se tulee; turha siitä on vuosikymmeniä etukäteen jauhaa...


Takaisin