Angels Don't Play This Haarp

Advances In Tesla Technology

LUKU 10 -- LÄMMITTÄMÄSSÄ ÄITI MAATA

Tämä tutkimusmatka kohti "Tesla-teknologian" ymmärtämistä oli vienyt Jeane Manningin tiede-konferensseihin Saksaan vuonna 1987 ja Sveitsiin kaksi vuotta myöhemmin. Molemmissa kokouksissa, hän kuuli amerikkalaisen astrofyysikon, Adam Tromblyn, pitävän kaunopuheisen puheen ympäristöasioista. Trombly oli perustanut voittoa tavoittelemattoman Project Earthin jonka kautta hän teki töitä muiden tiedemiesten kanssa kohti globaalien ekosysteemien ymmärtämistä.

Heiäkuussa 1995 Manning soitti Tromblylle Institute of Advanced Studiesiin Aspeniin, Coloradoon, kysyäkseen mahdollisista HAARP-tyyppisten kokeiden vaikutuksista joka loisi keinotekoisia sähkömagneettisia myrskyjä maapallon yläpuolelle -- kokeita jotka nostaisivat osia ionosfääristä ja kirjaimellisesti laajentaisivat näitä alueita samalla kun kiihdyttäisivät lisää suurienergisiä hiukkasia jo valmiiksi energisessä ionosfäärissä.

HAARP lisäisi enemmän energiaa globaaliin systeemiin kuin mihin se on nyt venytetty, tämä tiedemies vastasi. "Venyttämisellä" hän tarkoittaa aurinkotuulen hiukkasten virtaa. Jotta saisit asian oikeaan perspektiiviin, ajattele meidän planeettaamme jossain määrin huojuvana dynamona joka kiertää aurinkoa. Meidän aurinkokuntamme on ikääntyvä tähti ja tulossa epävakaaksi. Teleskoopin avulla, ihmiset ovat tarkkailleet auringonpilkkuja Galileon ajoista lähtien ja oppineet että magneettiset myrskyt maapallon yläpuolella sekä revontulet liittyvät näihin mustiin laikkuihin auringon pinnalla. Viime vuosikymmeninä aurinko on singonnut epätavallisen suuria korkean energiamäärän omaavien hiukkasten purkauksia meidän planeettamme järjestelmiin. Osa tästä hyperaktiivisuudesta käynnistyi ennenkuin ihminen alkoi tehdä kokeita ydinräjäytyksillä. Koska vaikutukset ovat samanlaisia kuin auringonpurkauksissa, ydinteknologiasta peräisin oleva säteily lisää tätä supernopeiden hiukkasten ristitulta jossa me elämme.

On vaikea kertoa kuinka pitkään aurinko on ollut tässä hyperaktiivisessa syklissä, koska herkät tieteelliset instrumentit jotka mittaavat auringon koronan aktiivisuutta ovat melko uusia. Seikkaperäinen tutkimus on ollut mahdollista vasta parina viime vuosikymmenenä.

Arvellen geomagneettisen "melun" (häiriöt maapallon magneettikentässä) lisääntymisen myötä, joka maan pinnalla kuullaan, jotkin tiedemiehet spekuloivat että aurinko saattaa olla lähestymässä muutosta. Riippumatta siitä että käykö aurinko lähitulevaisuudessa läpi erityisen aktiivisen vaiheen lähettäen vieläkin enemmän hiukkasia maan pinnalle, tosiasia on että maahan vaikutetaan juuri nyt.

Maapallo on muuttumassa kuumemmaksi

"Yksitoista vuotta sitten me ennustimme maapallon kuumenemista", Trombly sanoi. "Itse asiassa maapallo kuumenee induktiivisesti."

[Ymmärtääksemme mistä hän puhui, Manningin täytyi myöhemmin kääntyä tieteen sanakirjan puoleen. Induktio-kuumennus tarkoittaa sitä että sähköä johtava materiaali -- tässä tapauksessa Maapallon materiaali -- kuumenee seurauksena sähkövirrasta jonka indusoitu magneettinen vaihtovirta on saanut aikaan (seurauksena vuorovaikutuksesta auringon ja jopa kuun kanssa). Hän alkoi nähdä kuinka maapallon magneettikenttä voisi olla vaarassa romahtaa ja avata tien napojen siirtymiselle. Kuumuus on magneetin vihollinen. Se tosiasia että maapallo on kuumenemassa raportoitiin New York Timesissä vuonna 1991. Tässä artikkelissa sanottiin että arktinen jääpeite on kutistunut 2% yhdeksässä vuodessa.

Trombly oli sanomassa että jo ennenkuin ihminen teki ydinkokeita tai mitään muuta joka hyökkäisi maapallon järjestelmien tasapainotilaa vastaan, me asuimme epävakaalla planeetalla. Milloin maapallo on elektrodynaamisesti kyllästetty auringosta tulevalla "energia-rasituksella"? "Tämä järjestelmä on jo lähellä kapasiteetin äärirajaa", sanoi Trombly.

Sitten HAARP tulee kuvaan mukaan... "Projekti joka voisi edelleen epätasapainottaa maapalloa joka on jo nyt epävakaa ympäristö", kuten Trombly sanoi sen. Ajatus planeetasta jonka järjestelmät ovat yliladattuja, ja joka pian saattaisi saavuttaa sen pisteen jossa se ei voi ottaa vastaan enempää suurienergisiä hiukkasia oli vakavamielinen. Manning ajatteli tiedemiesten ja armeijan urakoitsijoiden innokkaita ajatuksia, joita NO HAARP -ryhmä kutsui "isoiksi pojiksi isojen lelujen kera". Nämä kokeiden tekijät myöntävät että he eivät tiedä mitä tapahtuu kun he työntävät ionosfäärin kuumennus -kokeensa seuraavalle tasolle. He tuntuvat olevan innoissaan tästä macho-seikkailusta päästä seuraavalle "efektien kynnykselle" ionosfäärssä., eivätkä he epäröi pumpata gigawatteja energiaa sinne ylös ja tarkoituksella kiihdyttää hiukkasia ionosfäärissä "relativistiselle" nopeudelle -- melkein valon nopeudelle. Miksi he ovat niin vastuuttomia?

Trombly vastasi sanalla -- kiistäminen. Nämä päätöksentekijät eivät ole pahantahtoisia, Trombly sanoi; he vain kieltäytyivät kohtaamasta tosiasioita siitä kuinka ohut elämän verkko maapallolla on. "Me emme halua myöntää että me olemme tilanteessa joka on köykäinen, missä on asteittaisia (planetaarisia) prosesseja jotka ovat katastrofaalisten prosessien pilkuttamia."

Asiantuntijoilla on tapana katsoa omiin kokeisiinsa erillisinä tapahtumina, ilman että näkisivät suurempien järjestelmien pitkäaikaisia vaikutuksia, Trombly huomautti. Kuten Manning kuuli hänen puhuvan kunnioituksen puutteesta maapallon järjestelmiä kohtaan, hän ajatteli erästä professoria jota hän oli haastatellut ja joka oli yhteydessä HAARP:iin. Tämän professorin innokkuus liittyi mahdollisuuteen että HAARP voisi luoda massiivisen hehkun ionosfääriin, ja että hän voisi antaa joitakin haasteita oppilailleen niin että he saisivat oman tohtorin arvon.

Voisiko heidän kokeensa saada aikaan katastrofin? Tämä Institute for Advanced Studiesin tutkimus katsoo tällaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi, maapalloa tarkkailevat herkät instrumentit paljastivat yhteyksiä maanalaisten ydinkokeiden ja maanjäristysten välillä.

Samalla kun ydinräjäytykset lähettävät lisää suurienergisiä hiukkasia meidän globaaliin ympäristöömme, HAARP erityisesti antaa terävän pistoksen ionosfääriin. Trombly on huolissaan ilmakehän myrskyistä. "Sitten kun sinä luot jännite-eroja... Jotka avaavat portin hiukkasten sisäänvirtaukselle alas ionosfääristä... Meillä on ongelmia jo nyt hiukkasten sisäänvirtauksen kanssa."

Napojen siirtyminen

Venäläiset ovat huolissaan sähkömagneettisen "sumun" vaikutuksesta eläviin organismeihin. He päättelivät että koska elävät organismit kehittyivät maapallon magneettikentän mikropulssien vaikutuksen alla, muutokset näissä pulsseissa saattaisivat muuttaa fundamentaalisia ruumiin rytmejä, mukaanlukien nopeus jolla DNA kopioituu. Neuvostoliittolaisesta perspektiivistä sähkömagneettiset pulssit voivat vaikuttaa kaikkeen terveydestä käytökseen. Venäläiset tiedemiehet ovat myös huolestuneita että jatkuva sähkömagneettisen säteilyn lisääntyminen voisi edesauttaa tuhoisaa maapallon napojen siirtymää.

Länsimaiset tiedemiehet ovat huomauttaneet että tapahtuu kemiallisia muutoksia joilla saattaa olla joitakin vaikutuksia elävien järjestelmien sähkömaneettisiin pulsseihin. James D. Hays Columbia Universitystä löysi mikro-organismien sukupuuttoja jotka vastasivat ajallisesti napojen siirtymää. Hän uskoo, että jollakin tavalla, nämä elävät olennot hyödynsivät maapallon magneettikenttiä. Kun nämä kentät muuttuivat siirtymän myötä, ne kuolivat. Tätä asiaa tutki myös eräs maan johtava biosfäärin asiantuntija, Robert O. Becker. Myös hänen tutkimuksensa viittasivat samanlaisiin löytöihin kuin neukkujenkin tutkimukset -- eläinten sukupuuttoon.

Se mahdollisuus että sähkömagneettinen saaste saa aikaan muutoksia jotka voisivat saada aikaan napojen siirtymisen on hälyttävä. Kuitenkin, maapallon liikkeiden ja ilmakehän vaikutusten suhteesta keskusteltiin vuoden 1991 artikkelissa. Tiedetään että maapallon pyörimisliike hidastuu noin 1,4 millisekuntia vuosisadassa, mutta tiedemiehet äskettäin löysivät että tämä voi tapahtua myös hyppäyksinä.

He tietävät jo että vuorovesivoimat jotka ovat peräisin kuun, auringon ja muiden taivaankappaleiden vetovoimasta auttavat hidastamaan maapallon pyörimisliikettä. Uusi löytö on että tuulet, napajään sulaminen, valtameren virtaukset ja maapallon sisuksen liikkeet lisäävät hidastumista. Ilmakehän liikkeen aikaansaamilla voimilla on kaikkein suurin vaikutus pyörimisen hidastumiseen tai nopeutumiseen. Tässä artikkelissa, Tri. Jean Dickey Jet Propulsion Laboratorystä sanoi että "muutokset tuulissa aiheuttavat yhdeksänkymmentä prosenttia näistä variaatioista", kun kuvataan muutoksia ilmakehän massassa kuten sellaiset jotka yhdistetään El Ninoon. Tri. Dickey sanoi: "Jos ilmakehän liike nopeutuu, maapallon pyörimisnopeus hidastuu."

Tämä ilmakehän massan liike lisää stressiä maapallon osien ylle, ja vähentää stressiä muissa osissa. Tämä paineen muutos planeetalla voi lisätä maanjäristysten tiheyttä kaikilla alueilla jotka kokevat ilmakehän luoman stressin muutoksia.

Tämä voi olla sukua HAARP-teknologioille, sillä ionosfäärin tasapainon muutos saattaisi muuttaa sääkuvioita jotka jo nyt edesauttavat planeetan epävakaisuutta. Kuinka paljon stressiä tarvitaan tai kuinka paljon stressiä tällaiset kokeet luovat ei tiedetä. Se mitä tiedetään on että maapallo on tasapainotettu organismi johon vastuuttomat kokeet vaikuttavat.

Ajatus että tällaisia asejärjestelmiä voitaisiin käyttää sään muokkaukseen ei ole uusi. Todellinen työ joka johti geofyysisen sodankäynnin alueelle alkoi jo vuonna 1958 jolloin Valkoisen Talon neuvonantaja, kapteeni Howard T. Orville sanoi että Puolustusministeriö tutki "keinoja manipuloida maapallon ja taivaan muutoksia ja täten vaikuttaa säähän" käyttämällä "elektronista sädettä ionisoimaan tai de-ionisoimaan ilmakehää annetun alueen yllä".

Jo vuonna 1977, tiedemiehet havaitsivat että voimalaitokset voivat vaikuttaa säähän yhtä paljon kuin tarkoituksella aikaansaatu energian syöttäminen ilmakehään. He löysivät että kun voimalaitokset on liitetty yhteen, ne vaikuttavat paikalliseen säähän. 6-12 mailia tuulensuuntaan näistä laitoksista, sademäärä voi olla jopa 25% yli normaalin. He päättelivät että nämä muutokset olivat seurausta lämmöstä. Yksin tällä teknologian vapauttamalla lämpöenergialla voi olla heikentävä vaikutus säähän!

Maapallon tasapainotila käy läpi muitakin häiritseviä muutoksia. Tämä uudestaan osoittaa meidän ymmärryksen puutteemme planeettamme prosessien kompleksisuudesta. New York Timesin artikkelissa sanottiin että aaltojen koko koillisella Atlantilla on kasvanut 20 prosenttia 1960-luvulta lähtien. Tätä raporttia valmisteltiin 20 vuotta joten kyse ei voi olla vuodenajan vaihteluista. Tässä artikkelissa selitettiin että nämä aallot on voinut saada aikaan sään muutos tuhanen mailin päässä. Peukalointi HAARP:illa ainoastaan lisää tällaisia epäsäännöttömyyksiä ylemmässä ilmakehässä, ja kenties saa aikaan ketjureaktion.

Sähkön tuottaminen ja energian käyttö Yhdysvaltain koillisosassa on kasvanut tasaisesti näiden kahden vuosikymmenen aikana. Voisiko olla niin että tämä "tuulen alapuolinen" vaikutus josta puhuttiin aiemmin voisi edesauttaa tätä aaltojen kasvua? Voisimmeko me olla saavuttamassa uutta tasoa, jossa tasapainottomuudet ylittävät jonkin tuntemattoman kynnyksen saaden aikaan odottamattomia geofysikaalisia reaktioita?

Akupunktiopisteet

On yksinkertaisempiakin tapoja katsoa Äiti Maan luonnolliseen sähköjärjestelmään. Esimerkiksi, Adam Trombly sanoi että akupunktio-malli on relevantti. "Mitä tapahtuu kun sinä ylistimuloit akupunktiopistettä? Sinä voit antaa jollekulle sydänkohtauksen hyvin helposti hyvin vähäisellä sisäänsyötöllä... Iske joihinkin näistä ionosfäärisistä akupunktiopisteistä ionosfäärin dynaamisessa matriisissa/kehdossa -- millaisia vaikutukset tulevat olemaan?"

Hän haastaa HAARP-tiedemiehet vastaamaan suureen kysymykseen ennenkuin he syöttävät multi-gigawattipulsseja ylös ionosfääriin: "Millaisia ovat ionosfäärin kyllästyneisyys-parametrit?"

Manning kysyi häneltä varoituksesta johon viitattiin Walter ja Leigh Richmondin kirjassa Lost Millenium. Tässä novellissa, "edistynyttä" teknologiaa syötettiin ionosfääriin menestyksekkäästi, siihen asti kunnes eräänä päivänä ajoitus oli epäonninen. Auringonpurkaus sai aikaan elektronien lumivyöryn joka kulki sädettä pitkin alaspäin ja paistoi planeetan. Voisivatko tämän päivän ionosfääriä peukaloivat tiedemiehet tehdä samanlaisen virheen?

"Tämä on sitä mistä minä puhun", Trombly sanoi hiljaa.

Teknisesti, hän selitti mitä voisi tapahtua elektrodynaamisesti kyllästyspisteen saavuttaneessa tilanteessa. Jos luonnollinen lähde -- aurinko -- hyperstimuloi koko järjestelmän, se voisi aiheuttaa "kaoottisia hajottavia liikkeitä". Tapahtumat ionosfäärissä voisivat sitten venyä energian säilymistä koskevien fysiikan lakien normaalien rajojen ulkopuolelle. "Se tarkoittaa että alkuperäiseen ympäristöön on tullut paljon enemmän energiaa kuin mitä me olemme ottaneet huomioon." Luonnon pyrkiessä hävittämään tämän energian, kehittyy suunnaton turbulenssi ionosfääriin ja magnetosfääriin.

Manning mietiskeli mitä hän oli oppinut New Energy Science -konferensseissa. Onko 1900-luvun tieteen oppikirjoissa epätäydellinen kuva siitä mitä "tyhjä avaruus" on? Voisiko olla olemassa jonkinlaista vuorovaikutusta sähkömagneettisen säteilyn taustamerellä -- jopa etäisillä tähdillä -- joka välkkyy avaruuden läpi. Hän muisteli artikkeleita arvovaltaisissa tiedelehdissä joissa vihjattiin että meitä ympäröivän avaruuden energeettisessä luonteessa on paljon opittavaa.

Trombly oli sanomassa että vuosien ajan tiedemiehet ovat dokumentoineet epätavallisista vaikutuksista jotka rikkovat fyysikkojen odotuksia -- "nonlineaariset ei-termodynaamiset vaikutukset jotka rikkovat entropiaa ilmakehän resonoivassa järjestelmässä". Näiden odottamattomien energeettisten vaikutusten löytöjen valossa, hän nosti esiin muutaman lisäkysymyksen taivaanhalkomista harjoittaville tiedemiehille:

"Mistä nämä energiat tulevat? Kerro minulle missä on piste missä sinä saavutat epävakauden! Kerro minulle millaisia teidän kriittiset pisteenne ovat ennenkuin te teette tämän!"

Resonanssi -- ilmiö joka on sukua systeemin jokaisen osan luonnolliseen taajuteen -- on mukana lujasti Tesla-teknologiassa samoin kuin vuorovaikutuksessa sähkömagnetismin ja henkisten prosessien tai elävien solujen välillä joita Tri. Nick Begich tutki. Koskien globaaleja systeemejä yhteys resonanssin kautta on kiistämätön, Trombly sanoi. "Me olemme havainnoineet että, kun systeemi on lähellä kyllästymispistettä, sinä et tiedä mikä lähettää sen rajan yli."

Laajamittaista sähkömagnetismia

Tämä yhteys ionosfäärin ja lithosfäärin (maapallon kuori) tai ionosfäärin ja maapallon ytimen välillä on osa induktiivista suhdetta, hän sanoi. Mitä Trombly tarkoittaa käyttämällä sähköistä termiä kuten "induktiivinen" suhteessa maapallon kerroksiin? Hän myöntää että jotkin ihmiset jotka kutsuvat itseään geofyysikoiksi raapivat päätään; he eivät tietäisi mistä minä puhun. Mutta on runsaasti muita jotka tuntevat sähkömagneettiset järjestelmät riittävän hyvin, jotka pysäyttäisivät kokeet ennenkuin he tekevät mitään tyhmää, kuten että lähettäisivät useiden gigawattien pulsseja ionosfääriin.

Koska maanjäristysten tiedetään saavan ionosfäärin reagoimaan sähkömagneettisesti, Manning kysyi että voisiko tapahtua päinvastoin -- voisivatko pulssimaiset häiriöt ionosfäärissä käynnistää maanjäristyksiä?

Trombly vastasi että hän ei olisi niin naivi etä vastaisi yksinkertaisesti "kyllä, jos he stimuloivat ionosfääriä tähän tapaan he loisivat maanjäristyksiä. Kuitenkaan, EN olisi niin ylimielinen että sanoisin, että jos he sattuvat stimuloimaan ionosfääriä hetkellä jolloin se on jo kyllästetty, tai lähellä kyllästymispistettä, että he EIVÄT kykenisi laukaisemaan tilannetta joka voisi aiheuttaa kaaoksen -- magneettisen myrskyn, melkein pillastuneen tapahtuman siellä ylhäällä".

Dokumenteissa joita HAARP-suunnittelijat kokosivat 1990-luvulla he sanoivat että he tarkoituksellisesti yrittivät saada aikaan "pillastuneen" efektin ionosfäärissä. Tämä efekti oli uusi ja se edustaisi energia-kynnystä jota ei ollut vielä saavutettu tällaisilla sotilaallisilla työkaluilla. Tässä dokumentissa sanottiin: "...että nämä korkeimmat HF (korkeataajuiset) voimat joita Lännessä on saatavilla, nämä tasapainottomuudet joita yleisesti tutkitaan ovat saavuttamassa niiden maksimisuuruisen RF-energian hävittämis/johtamiskapasiteetin, jonka toisella puolella nämä plasmaprosessit 'pillastuvat' kunnes seuraava rajoittava tekijä saavutetaan." Mitä tapahtuu kun tämä pillastumis-efekti saavutetaan?

Trombly huomautti samankaltaisuuksista ensimmäisten atomiaseiden ja sen päätöksen välillä että syötetään useita gigawatteja energiaa ionosfääriin. Vuosia tämän atomiase-testin jälkeen, Robert Oppenheimer myönsi että tiedemiehillä ei ollut aavistustakaan mitä tapahtuisi kun he laukaisevat pommin -- pysähtyisikö ketjureaktio vai jatkuisiko se. "Hallitus tiesi että tiedemiehet eivät tienneet!"

Myöhemmin, spektri-analyysit, erityisesti sähkömagneettisen spektrin ultramatalien (ULF) taajuuksien tutkiminen on selkeästi osoittanut kuinka nonlineaarisia nämä ydinkokeiden vaikutukset ovat, Trombly sanoi. [Nonlineaarinen tarkoittaa että on takaisintuleva vaikutus joka ei ole suorassa suhteessa sisään syötettävään vaikutukseen. Toisin sanoen, odottamaton tai ennustamaton vaikutus.] Tiedemiehet olivat täysin yllättyneitä näistä tuloksista.

HAARP: vaarallinen koe

Manning kommentoi että Tri. Bernard Eastlund, ionosfäärin kuumennus-teknologian keksijä (HAARP:in edelläkävijä), väittää että tämä ionosfäärin kuumennin voisi muuttaa ionosfäärin kemiaa hyväntahtoisesti. Trombly osoitti että oli turvallisempiakin keinoja lisätä otsonipitoisuutta.

"Minun näppituntumani on edelleen sama", hän sanoi. "Koska systeemi on niin lähellä kyllästyspistettä kuin se on, miksi minä uskoisin tätä kaveria kun hän sanoo että säteiden syöttäminen ionosfääriin parantaa sitä? Minä en myöskään halua olla dogmaattinen ja sanoa että se ei toimi, mikäli se tehdään kunnolla. Mutta se ei vain tunnu viisaalta toimelta minusta."

Trombly kuulosti lannistuneelta. Hän ja hänen kollegansa voittoa tavoittelemattomassa Institute for Advanced Studiesissa käyttävät kaiken saamansa rahan tutkiakseen asiaa edelleen. Kuitenkin, hän pitää heidän pyrkimyksiään ajan tuhlauksena jos ihmiset suurten lompakkojensa kera eivät tee mitään rakentavaa globaalin ympäristö-tilanteen suhteen.

"On olemassa hyvin perusasioita joita me voimme tehdä jos me haluamme parantaa stratosfääriä. Me jo tiedämme että nämä asiat ovat tehokkaita..."