Angels Don't Play This Haarp

Advances In Tesla Technology

LUKU 16 -- POLTTAMASSA "EI-TAPPAVAAN" TAPAAN

Tämä "ei-tappavien" teknologioiden alue on viime vuosina saanut yhä enemmän julkista huomiota. Lukuisat Liittovaltion virastot yli vuosikymmenen ajan ovat asteittain lisänneet lehdistötiedotteiden määrää koskien tätä teknologiaa. Ihmisten "herkistäminen" hyväksymään nämä uudet aseet on hitaasti tullut avoimemmaksi. Tutustuttaminen näihin teknologioihin on toteutettu huolellisesti jotta vältettäisiin "muutos-shokki" ja saataisiin yleisö suopeammaksi asialle.

Lukuisat virastot ottivat iloiten vastaan mahdollisuudet joita "ei-tappavien" järjestelmien kehittäminen tarjosi Puolustusministeriölle, Oikeusministeriölle sekä tiedustelu yhteisöille. Eldon Byrd Naval Surface Weapons Centeristä tutki vuosina 1981-1982 mahdollisuutta kehittää sähkömagneettisia laitteita joita voitaisiin käyttää "ei-tappavina" aseina mellakoiden hillitsemiseen, panttivankien vapauttamiseen, suurlähetystöjen vartiointiin ja muihin salamyhkäisiin operaatioihin. Byrd päätteli että etäältä tapahtuva mielen manipulointi oli mahdollista. Rahoitus keskeytettiin vuonna 1982 -- näin yleisölle on kerrottu. On todennäköisempää että tällainen tutkimus julistettiin salaiseksi ja että se siirtyi muihin laitoksiin ja uusien työntekijöiden asiaksi salaisissa projekteissa.

Ei-tappava konferenssi

Vuonna 1986, Yhdysvaltain puolustusministeri isännöi konferenssia joka käsitteli näiden uusien korkean teknologian aseiden kehitystä. Siitä tehtiin yhteenveto seuraavana vuonna raportissa jossa keskusteltiin sellaisten alueiden ongelmista ja ratkaisuista joilla uskottiin olevan merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Useiden alueiden raportoitiin tarjoavan uusia mahdollisuuksia Oikeusministeriölle.

Tässä Oikeusministeriön raportissa paljastettiin että:

"Osanottajat keskustelivat myös useiden aallonpituuksien sekä sähkömagneettisen energian käyttämisestä ei-tappavana aseena. Huomattava määrä esitutkimusta suoritettiin tällä alueella... Eräs osanottaja huomautti että tieto ihmisen fysiologiasta on edistymässä siihen pisteeseen missä saattaa olla pian mahdollista ottaa tähtäimeen tietyt fysiologiset järjestelmät sähkömagneettisen säteilyn tiettyjen taajuuksien avulla saamaan aikaan vaivihkaisempia ja hienovaraisempia vaikutuksia kuin ne joita tuotetaan valo-opillisella ajamisella."

"On jonkin verran todisteita (ja paljon oletuksia) että jatkuva altistuminen erittäin matalataajuiselle (ELF-) säteilylle voi saada aikaan pahoinvointia tai todellisuuden tajun hämärtymistä. Eräs tutkija on altistanut eläimiä ELF-säteilylle elektrodi-implanttien kautta, ja tuntee että samanlaisia tuloksia voitaisiin tuottaa etäältä, ilman elektrodeja. Eräs osanottaja ehdotti että teoriassa, voitaisiin kehittää kyky suunnitella näitä sähkömagneettisia kenttiä erityistarkoituksiin, esimerkiksi tuottamaan uneliaisuutta tai sekaannusta. Tiedetään että ihminen voidaan saada uneen kiinnittämällä elektrodeja aivoihin, ja venäläiset tiedemiehet väittävät kykenevänsä tuottamaan unta etäältä (electrosleep)."

Los Alamos ja ystävät

Tässä raportissa joka käsitteli Oikeusministeriön vuoden 1986 konferenssia huomautettiin myös: "Testattavien aseiden luonne, sekä näiden kokeiden välttämättömyys eivät saa olla salaisia, sillä 'vuoto' johtaisi liioiteltuihin paljastuksiin ja tähän liittyvään julkiseen vastalauseeseen." Tämä raportti jatkui tunnustamalla että armeija oli tehnyt useita edistysaskeleita näillä alueilla mutta että nämä edistysaskeleet olivat salaisia.

Huoli avoimesta tutkimuksesta oli laitettu syrjän kun armeijan edistysaskeleiden todellinen laajuus lopulta ymmärrettiin. Ajatus avoimesta keskustelusta joka olisi koskenut näitä esiin nousevia alueita hylättiin salailun ja piilottelun agendojen varjoisaan maailmaan. Seuraava suuri konferenssi jossa armeija kertoi uusista teknologioistaan Oikeusministeriölle oli salainen eikä se ollut avoin lehdistölle eikä yleisölle. Siitä minkä oli tarkoitus olla avoin haudattiin salailun alle samojen ihmisten toimesta jotka rajoittivat pääsyä tiedon ytimeen menneisyydessä. Näitä julkisia vastalauseita joita he halusivat välttää esitetään nyt oikeutetusti niiden monien toimesta jotka vastustavat tällaisia aseita.

Marraskuussa 1993, noin 400 tiedemiestä kokoontui John Hopkinsin yliopiston sovelletun fysiikan laboratorioon keskustelemaan tutkimuksista jotka koskivat ei-tappavia aseteknologioita, mukaanlukien radiotaajuus-säteily (RF), sähkömagneettiset pulssit (EMP), ELF-kentät, laserit ja kemikaalit. Tämä kokous oi salainen, eikä yksityiskohtaisia raportteja koskaan julkaistu. Lehdistötiedotteiden ja konferenssin agendan mukaan (jotka julkaistiin), ohjelmat kehittää näitä teknologioita olivat ottaneet useita merkittäviä edistysaskeleita. Oltiin otettu riittävästi edistysaskeleita että niiden varjolla konferenssi voitiin julistaa salaiseksi. Tämä konferenssi otti askeleen eteenpäin koskien kokonaista ei-tappavien aseiden ohjelmaa tuomalla johtavat asiantuntijat yhteen tähän tapahtumaan. Tämän konferenssin rahoitti Los Alamosin kansallinen laboratorio ja siinä keskityttiin näiden teknologioiden käyttöön sekä sotilaallisessa että ei-sotilaallisessa merkityksessä. Tri. Edward Teller ja oikeusministeri Janet Reno olivat listan mukaan avainpuhujia vaikka Reno ei pystynyt osallistumaan tähän kokoukseen. [Tämä sama Tri. Teller, "vetypommin isä", oli ehdottanut ydinaseiden käyttöä satamien louhimiseksi Alaskaan 1960-luvun alkupuolella sekä mainostanut Tähtien Sota -asejärjestelmää 1980-luvun alkupuolella; nyt hän oli ei-tappavan sähkömagneettisuuden cheerleader.]

Tri. Clay Easterly Oak Rodge National Laboratoriesista johti istuntoa ELF:istä ja sähkömagneettisista kentistä. "Minun pääpointtini oli että näyttää olevan jonkinlaista biologista herkkyyttä tai reagointia sähkömagneettisiin kenttiin jota voitaisiin hyödyntää ei-tappavassa teknologiassa." Hän ei voinut kertoa tarkemmista sovelluksista, sillä armeija oli julistanut informaation salaiseksi. Hän jatkoi sanomalla että armeija oli kiinnostunut ei-ionisoivan (ei-lämmittävän) säteilyn käytöstä vihollisen elektroniikan tuhoamiseen, vaikka hänen esityksensä käsitteli käyttötarkoituksia jotka vaikuttaisivat ihmisiin. Tämä taas havainnollistaa tiedon tasoa jonka armeija jättää pois yleisölle tarkoitetuista HAARP-selonteoista -- potentiaalisista käyttötarkoituksista tai riskeistä jotka yhdistetään ELF-säteiden tuottamiseen laajoilla alueilla Alaskaa ja lopulta koko planeettaa.

Lukuisa määrä papereita esiteltiin tässä konferenssissa, sekä annettiin viimeisintä tietoa teknologisista sovelluksista tällä alueella. Tri. Henry Bisker USA:n armeijan tutkimuslaboratoriosta esitteli tutkimuksen joka käsitteli suuren energian mikroaalto-teknologiaa, kun taas Tri. George Baker Defense Nuclear Agencystä esitteli paperia otsikolla "RF-aseet: hyvin houkutteleva ei-tappava optio".

Mikä on ilmiselvää lukuisten osanottajien ja aiheen myötä on se, että näiden ajatusten kehittely uusissa sotilaallisissa ratkaisuissa ei vain ilmestynyt näyttämölle tyhjästä, vaan paremminkin se oli olut osa sotilaallista agendaa jo jonkin aikaa. Tämä nykyinen painotus näihin teknologioihin heijastaa hallituksen mielenkiinnon tasoa, ja tämä lisääntyvä näkyvyys jonka hallitus antaa näille alueille osoittaa aikomusta käyttää näitä järjestelmiä entistä avoimemmin. On yleinen käytäntö antaa asioiden kuten tämäntyyppisten teknologisten edistysaskeleiden tulla ulos pieninä palasina testaamaan julkisen mielipiteen "vesiä". Tähän tapaan väestö voidaan totuttaa hyväksymään hallituksen virastojen yhä kasvava tunkeutuminen ihmisten elämään. Ajatuksena on ihmisten totuttaminen sen avulla että heidät opetetaan uskomaan, sen sijaan että järkevä henkilö voisi ajatella näitä asioita ja tehdä sen pohjalta omat johtopäätöksensä. Tämä kontrasti voitaisiin paremmin ilmaista sanoilla "propaganda versus suostuttelu järkisyihin vetoamalla".

Nämä teknologiat ulottuvat Ilmavoimien, CIA:n ja Laivaston tuolle puolen:

"USA:n armeijalla on oma tuotteensa -- radiotaajuus (RF) -ase. Defense News -lehden numerossa 24.8.1987 lainattiin John Rosadoa Harry Diamond Laboratoriesista Marylandissa joka sanoi että 'sodankäynnin luonne tulee täydellisesti muuttumaan RF-aseiden käytön myötä'. Rosado myös huomautti että RF-säteilyä voitaisiin käyttää laajan taistelukentän yllä tahdistettujen antennien avulla." Tahdistetut antennit ovat juuri sitä mitä HAARP käyttää lähettäessään signaaleita ionosfääriin.

Nyt kun kylmä sota on ohi ja on yhä lisääntyvää yhteistyötä supervaltojen välillä, venäläiset ja amerikkalaiset tiedemiehet ovat alkaneet tehdä yhteistyötä lukuisissa tutkimusprojekteissa mukaanlukien sähkömagneettisuus. Venäläinen vastine Los Alamosin laboratoriolle, Arzamas-16 joka sijaitsee Moskovasta itään on alkanut tehdä yhteistyötä USA:n kanssa.

1990-luvun alkupuolella, nämä kaksi laboratoriota tekivät yhteistyötä tutkimuksissa jotka koskivat "sähkömaneettista super-generaattoria joka kykenisi luomaan sähköisen energian pulssin joka olisi voimakkaampi kuin mikään luonnosta löytyvä". Toinen testi suunniteltiin "Amerikan ainoaa samanlaista pulssimaisen energian ohjelmaa varten" joka sijaitsi Los Alamosin kansallisessa laboratoriossa. Nämä ydinlataukset ylemmässä ilmakehässä joita aikoinaan käytettiin luomaan sähkömagneettisia pulsseja voitaisiin nyt korvata käyttäen Eastlundin luomaa teknologiaa.

Sähkömagneettisen pulssin aseet ovat myös jatkuvan tutkimuksen kohde ei-tappavassa järjestelmässä. Tämäntyyppiset järjestelmät ovat suuria haasteita ja riskejä terveydelle. HAARP edustaa enemmän kuin kokeellista ilmakehän fysiikan laitetta. Sillä on potentiaalia syvällisiin ja pitkäle ulottuviin vaikutuksiin syöttämällä vaarallisia sähkömagneettisia pulsseja (EMP).

Tässä venäläisessä "ei-tappavasta", tai kenties oikeammin, tappavasta teknologiasta keskusteltiin vuoden 1993 artikkelissa. Siinä valotetaan kylmän sodan aikana kehitettyä laitetta nimeltä "gyrotron", joka suunniteltiin "pyyhkimään taivaalta länsimaiden sotilaskoneet" käyttäen korkean teknologian mikroaaltoja. Tämä artikkeli kuvaa tätä asetta sellaisena että se kykenee puhdistamaan ilmakehän kemikaaleista jotka ohentavat otsonikerrosta. Kehittäessään näitä asejärjestelmiä, venäläiset löysivät että tätä teknologiaa voitaisiin käyttää otsoni ongelman ratkaisemiseksi tai muulla tavalla muokkaamaan ylemmän ilmakehän kemiallista koostumusta.

Tällä teknologialla joka suunniteltiin pyyhkimään taivaalta vihollisen hävittäjäkoneet on sama käyttö josta Nikola Tesla visioi 1940-luvulla kun hän tarjosi teknologiaansa USA:n hallitukselle. Edelleen, Eastlund kuvaili kuinka hänen patenttejaan voitaisiin käyttää muutamaan ionosfäärin kemiallista koostumusta, mukaanlukien otsonin lisääminen tai muiden valikoitujen kemikaalien tuhoaminen.

Tämä gyrotron jota tässä artikkelissa kuvailtiin kehitettiin eräänlaiseksi "woodpecker" (tikka) -radiolähettimeksi, ja se toimii samojen periaatteiden mukaan kuin länsimaiset laitteet. Kylmän sodan aikana, venäläinen tutkimus oli paljon edistyneempää kuin mitä se oli Yhdysvalloissa. Venäläiset tiedemiehet tekevät nyt yhteistyötä Lawrence Livermore National Laboratotyn kanssa näissä projekteissa.

Kansallisesta puolustuksesta oikeusministeriöön

21.7.194, Tri. Christopher Lamb, Policy Planningin johtaja käynnisti prosessin joka johti ei-tappavien aseiden politiikkaan. Tämän politiikan oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.1995, ja muodollisesti se oli yhteydessä armeijan ei-tappavien aseiden tutkimukseen jota suoritettiin siviilien lainvalvonta-organisaatioita varten.

Hallituksen suunnitelma kehittää pulssimaisia sähkömagneettisia ja radiotaajuutta käyttäviä laitteita ei-tappavana teknologiana oikeusministeriön käyttöön huolestuttaa joitakin tarkkailijoita. Kuitenkin, suunnitelma integroida nämä järjestelmät menee eteenpäin. Näiden käytön yhdistäminen sotilaallisiin tehtäviin on jopa vieläkin häiritsevämpää. Tämä yhdistetty tehtävä nostaa esiin lisää perustuslaillisia kysymyksiä koskien Liittovaltion valtaa.

Haastatellessani puolustusministeriön jäseniä tämän politiikan kehittyminen sai vahvistuksen. Näissä helmikuussa 1995 käydyissä keskusteluissa, havaittiin että tämä politiikka oli virastojen sisäistä eikä ollut minkäänlaisen julkisen tarkasteluprosessin kohteena.

Nykyisessä muodossaan, tämä politiikka antaa suuremman etulyöntiaseman näiden teknologioiden kehittämiselle joilla on kaikkein todennäköisimmin kaksinkertainen käyttötarkoitus: lainvalvontaan ja sotilaallisiin sovelluksiin. Tämän dokumentin mukaan, ei-tappavia aseita tullaan käyttämään hallituksen kotimaisia "vihollisia" vastaan. "Vihollisen" määritelmä on lavennettu tässä politiikassa:

"Termiä 'vihollinen' käytetään yllä sen laveimmassa merkityksessä, mukaanlukien ne joita ei ole julistettu vihollisiksi mutta jotka ovat sekaantuneet aktiviteetteihin joista me emme pidä. Tämä politiikka ei sulje pois ei-tappavien aseiden laillisesti valtuutettua kotimaista käyttöä USA:n armeijan toimesta lainvalvonta-viranomaisten tukena." [Department of Defense Directive, Policy for Non-Lethal Weapons, Office of the Assistant Secretary of Defence, Draft July 21, 1994]

Eräs mielenkiintoinen ei-tappavien asejärjestelmien näkökohta on se että termi "ei-tappava" on tarkoituksellisesti harhaanjohtava. Tässä lausunnossa kerrotaan lisäksi: "On tärkeää että yleisö ymmärtää, että aivan kuten tappavat aseet eivät tapa kaikkia, myöskään 'ei-tappavat' aseet eivät kykene aina estämään kuolemantapauksia tai ei-toivottua epäsuoraa vahinkoa." [Ibid.] Toisin sanoen, sinä edelleen saattaisit tuhota omaisuutta ja tappaa ihmisiä näillä uusilla aseilla.

Pentagonin viranomaiset sanovat että he haluaisivat saada 41 miljoonaa dollaria vuonna 1995 kehitelläkseen näitä aseita joihin kuuluu sähkömagneettisen pulssin järjestelmät. Tämä "laiha" summa riittää, sillä se on ainoastaan olemassa olevan teknologian parantamiseksi, ase-prototyyppien kehittelemiseksi jonka osat saadaan "suoraan hyllystä". Ainoa haaste on näiden osien liittäminen kiinni toisiinsa. Näiden teknologioiden perustutkimus suoritettiin "mustan budjetin" rahoilla. Nämä rahat ovat niin salaisia että edes Kongressi ei tiedä kuinka tämä raha käytetään, ja jonka taakse organisaatiot kuten CIA, sekä hallituksen laboratoriot joita joita armeija ja muut tiedustelujärjestöt johtavat, kätkevät ohjelmansa. Pentagon itse asiassa sai 50 miljoonaa dollaria käytettäväksi yhdessä oikeusministeriön kanssa näiden "ei-tappavien" aseiden kehittelyyn.

Lehdistötiedotteissa, hallitus jatkaa järjestelmään liitettyjen riskien aliarvioimista, vaikka tämä tappava potentiaali myönnetään heidän omissa dokumenteissaan. Orwellilaisessa kaksoispuheessa, se mikä on ei-tappavaa voi olla tappavaa.

Näiden teknologioiden kehittelyä valvoo Non-Lethal Weapons Steering Committee jota johtavat Undersecretary of Defence for Acquisition And Technology sekä Office of the Assistant Secretary of Defense for Special Operations And Low Intensity Conflict. Tämä vahvistaa tämän uuden oikeusministeriön ja puolustusministeriön liiton tulevia lainvalvonta operaatioita sekä sotilaallisia hankkeita varten Yhdysvalloissa.

Puolustusministeriön tehtävien kutominen yhteen oikeusministeriön (siviili-) tehtävien kanssa on ennenkuulumatonta. Sisällissodan ajoista lähtien tämä sotilaskoneisto -- lukuun ottamatta hyvin rajoitettuja mellakoiden hillitsemis-operaatioita -- ei ole kääntynyt Yhdysvaltain kansalaisia vastaan. Ajatus näiden vaarallisten ja loukkaavien/tunkeutuvien systeemien käytöstä on vastoin hyvää julkista politiikkaa. Tämä nostaa esiin vakavia kysymyksiä koskien puolustusministeriön käyttöä maan sisäisiin poliisitehtäviin, joka saattaa rikkoa Perustuslakia olemalla ristiriidassa lain kanssa joka määrittelee tarkasti armeijan käytöstä "kansalliseen puolustukseen".

Kansainväliset hälytyskellot alkavat soida

Ne eivät ole ainoastaan tämän kirjan kirjoittajia jotka nostavat esiin kysymyksiä, niitä nostaa myös Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Heidän raportissaan vuoden 1994 puolivälissä nostettiin esiin lukuisia kohtia.

Ajatus "sodasta ilman kuolleita" ei ollut uusi vaan alkoi 1950-luvulla raporttien mukaan. Armeijan kiinnostus näihin systeemeihin koski kemiallisia aseita, myöhemmin se eteni säteilyaseisiin. Tämä raportti katsoi kansainvälisen lain haarautumiin koskien näiden uusien teknologioiden käyttöä. Se viittasi kansainvälisten sopimusten heikkouksiin koskien kemiallisten aseiden käyttöä:

"Täten, kun sopimus kemiallisista aseista tulee voimaan ensi vuonna, niihin liittyvistä aktiviteeteista -- kuten kehittäminen, tuotanto, varastointi ja käyttö -- tulee laitonta jollei niiden tarkoitus ole sellainen joka ehdottomasti ei ole kielletty tässä sopimuksessa. Eräs tällainen tarkoitus on 'lain valvominen mukaanlukien sisäisten mellakoiden kontrollointi', vaikka se toki määrittelee mitä 'mellakoiden hillitsemis-agentti' tarkoittaa nimeten sen 'miksikä tahansa kemikaaliksi mikä voi tuottaa nopeasti ihmisten aistimuksia ärsyttävää tunnetta tai lamaannuttavia fysikaalisia vaikutuksia jotka häviävät lyhyen ajan kuluessa altistumisesta'. Osapuolet lupaavat 'olla käyttämättä mellakoiden hillitsemis-agentteja sodankäynnin metodina'." ["Expert Meeting on Certain Weapon Systems And on Implemantation Mechanisms in International Law", Report of the International Committee of the Red Cross, Geneva, Switzerland, May 30 - June 1, 1994]

Mitä tämä tarkoittaa amerikkalaisten osalta? Tämä asettaa amerikkalaiset, sekä muiden maiden kansalaiset vähemmän suojelluksi luokaksi kuin yksilöt jotka pyrkivät tuhoamaan meidän maamme -- meidän todelliset vihollisemme. Tämä kieli todellakin edustaa tapaa jolla maa todellakin voisi jatkaa näiden aseiden kehittelyä. Tämä on sopimuksen porsaanreikä. Joten samalla kun tämä sopimus näyttää hyvältä pinnalta katsoen se on sisältä ontto.

Raportin toisessa osassa, "tulevaisuuden aseista jotka käyttävät voimakkaita mikroaaltoja" keskustellaan pitkään. Tämä osio kuvailee mikroaalto-taajuuksia joita HAARP luo käytettäväksi aseissa koneita ja ihmisiä vastaan.

Eräs käyttötarkoituksista joita kuvaillaan on sähkömagneettisen pulssin (EMP-) ase joka antaa operaattorille samanlaisen kyvyn tuhota sähköiset piirit kuin minkä ydinpommi tarjoaa. Suurin ero on siinä että tämä uusi teknologia on kontrolloitavissa, ja sitä voidaan käyttää ilman ydinaseiden käytön kieltävän sopimuksen rikkomista.

Raportin tämä osio sitten kuvailee energiatasoja joita tarvitaan jotta saadaan aikaan seuraavia asioita:

• "Eläinten kudosten kuumentaminen ja vahingoittaminen."
  
  
• "Mahdolliset vaikutukset hermojärjestelmään."
  
  
• "Vahingot suojaamattomissa tietokoneissa."
  
  
• Vastaanottavien suojaamattomien diodien ja antennien palaminen."

Tapa jolla nämä aseet toimivat oli selkeästi kuvailtu kun tämä raportti kertoi niiden vaikutuksista koneisiin:

"HPM (High-Power Microwave) -ase käyttää korkeaa energiatasoa, nopeaa pulssilla toimivaa mikroaalto-sädettä joka läpäisee sähköiset komponentit. Tämä jaksottainen toiminta saa komponentit sisäisesti värähtelemään joka saa ne höyrystymään tai sulamaan, aiheuttaen täten oikosulun."

"HPM-aseet hyökkäävät valon nopeudella, tehden täteen säteen välttämisestä mahdottoman. Seurauksena on että asejärjestelmien kehittyminen kuten nopeat taktiset ohjukset ovat yhtä tyhjän kanssa."

Raportin viimeisessä osassa, energiatasot joita Punainen Risti odottaa käytettävän vuosituhannen loppuun mennessä ovat 100.000.000 wattia -- sama 100 gigawatin taso jollaisen HAARP:in suunnittelijat haluavat.

Toinen raportti ei-tappavista teknologioista, jonka Council on Foreign Relations julkaisi huomauttaa että "Nairobin kokouksessa, jonka päätöslauselman Yhdysvallat allekirjoitti, kielletään elektronisten signaalien lähettäminen suvereenia valtiota vastaan ilman sen suostumusta rauhan aikana".

Tämä raportti avaa keskusteltavaksi näiden aseiden käytön terroristeja ja huumeiden salakuljettajia vastaan. Tämä CRF:n raportti suosittelee että tämä tehtäisiin salaa niin että uhrit eivät tiedä mstä hyökkäys tulee, tai että onko hyökkäystä tapahtunut laisinkaan. Tässä lähestymistavassa on ongelma. Näiden aseiden käyttö, jopa tällaisia yksilöitä vastaan, saattaa rikkoa Yhdysvaltain lakia siinä että se pitää henkilöä syyllisenä kunnes toisin todetaan. Toisin sanoen, poliisista, CIA:sta, DEA:sta tai muista lainvalvonta-organisaatioista tulee tuomari, tuomarineuvosto ja teloittaja/tuomion täytäntöön panija.

Universaali työkalu -- HAARP

Yhteenveto-dokumentissa joka laadittiin Maxwellin lentotukikohdassa, HAARP:ia kuvataan todellisena vahvuutena näiden aseiden käytölle universaalina sotilaallisena työkaluna. Vaikka armeijan tuottama HAARP-kirjallisuus pysyy hiljaa aiheista joista yllä on keskusteltu, Ilmavoimat osoitti tällä julkaisullaan että he ovat hyvin tietoisia lähetysjärjestelmän kuten HAARP käyttökohteista. Vielä tärkeämpää on poliittisesti tämä "Newt Gingrich -verkko" joka laitettiin kehityspyrkimysten ylle. Se tuli ilmi alkusanoissa jotka nykyinen (1995) Senaatin puhemies kirjoitti sotilasraporttiin.

Alkusanat raporttiin Low-Intensity Conflict And Modern Technology kirjoitti kongressiedustaja Newt Gingrich ennenkuin hän nousi puhemiehen asemaan. Tämä asema tekee hänestä Yhdysvaltain hallituksen kolmanneksi mahtavimman ihmisen. Gingrichin näkemyksistä jotka käsittelevät "matalan intensiteetin konflikteja" tuli ajankohtaisia kun niitä käsiteltiin ei-tappavan teknologian kehittämisen yhteydessä. Hän keskittyy luomaan lähestymistapoja konflikteihin joilla voidaan vapautua radikaaleista jotka, hänen sanojensa mukaan, "kietoutuvat hiljaisesti pieniin sotiin kaukaisissa paikoissa ilman että asiaan voitaisiin puuttua juuri lainkaan kansainvälisen lain teknisten ongelmien vuoksi".

Yhdysvaltain kyvystä kohdata nämä haasteet keskusteltiin myös alkusanoissa kun Gingrich kirjoitti:

"Vallan organisaatio tässä osavaltiossa sekä puolustusministeriö ovat kaikki epäsopivia taistelemaan matalan intensiteetin konflikteissa tehokkaasti."

Ajatus että tällaisia järjestelmiä voidaan käyttää manipuloimaan ihmisten käyttäytymistä ja ajattelua melkein ilman mahdollisuutta jäljittää niitä herättää moraalisia kysymyksiä. Niiden käyttö myös näyttää olevan ristiriidassa perustuslaillisten oikeuksien kanssa jotka koskevat puheen ja ilmaisunvapautta. Sen tosiasian että armeija yhdessä USA:n oikeusministeriön kanssa voi käyttää näitä teknologioita niiden lavean määritelmän mukaan, pitäisi saada hälytyskellot soimaan ihmisten päässä, ei ainoastaan amerikkalaisten päässä.

Meidän mielipiteemme mukaan, ainoa vapauttava keskustelu teoksessa Low-Intensity Conflict and Modern Technology (kokoelma papereita jotka esiteltiin vuonna 1984) oli että jotkut tässä kokouksessa näkivät nämä "uudet" teknologiat sellaisina kuin mitä ne olivat, ja aloittivat kivaan keskustelun näiden asejärjestelmien käytön moraalisuudesta. Teknologisen yleiskatsauksen viimeisellä sivulla kerrottiin:

"Paul Tyler myös keskustelee sähkömagneettisen säteilyn (EMR) sovelluksista matalan intensiteetin konflikteissa. Hän tarkastelee jatkuvaa tieteellistä tutkimusta sähkömagneettisen säteilyn biologisista vaikutuksista. Tyler kertoo meille nykyisten todisteiden osoittavan että tiettyjä biologisia vaikutuksia voidaan saavuttaa kontrolloimalla ihmisiin kohdistettavan sähkömagneettisen säteilyn kehää. Täten on olemassa potentiaalia käyttää EMR:ää kontrolloimaan ihmisten käyttäytymistä tai jopa vammauttaa tai surmata vastustajia. Tyler ehdottaa että Yhdysvaltojen pitäisi uhrata huomattavia resursseja tutkiakseen EMR-aseteknologian kehittämisen mahdollisuuksia, joilla olisi huomattavaa arvoa vähäisen intensiteetin skenaariossa." [Low-Intensity Conflict and Modern Technology", Lt. Col. David J. Dean, USAF, Editor, Air University Press, Maxwell Air Force Base, Alabama, June 1986]

Tämä kirjoittaja jatkaa:

"Sekä Tylerin että Ruotasen (toinen teoksen Low-Intensity Conflict and Modern Technology kirjoittaja) paperit loivat kiihtynyttä keskustelua. Jotkut paneelin jäsenet kyseenalaistivat ydinaseiden, EMP:n (sähkömagneettinen pulssi) ja EMR (sähkömagneettinen säteily) -aseiden järkevyyden. He tunsivat että aina läsnä oleva eskalaation (konfliktin yltymisen) vaara tekisi tyhjäksi kaikki edistysaskeleet jotka saavutettaisiin koskien kirurgisen tarkkoja maanpäällä tai ilmassa suoritettavia ydinpurkauksia. Jotkut paneelin jäsenet näkivät Tylerin artikkelin olevan lähellä moraalista harhaoppia. On hyväksyttävää omistaa aseita ja strategioita räjäyttämään ruumiita pieniksi palasiksi tai polttaa ne korpuksi, mutta ei käyttää lääketieteellistä tutkimusta ja tekniikoita kehittämään hienovaraisempia tapoja eliminoida tai hallita vihollisia. Oli sellainen ilmapiiri että kaikki etu mikä saavutettaisiin EMR-efektien tutkimuksella -- vaaralista itsessään -- saattaisi hyvinkin joutua niiden henkilöiden vastalauseiden varjoon jotka vastustavat EMR-aseiden käyttöä ihmisiä vastaan." [Ibid.]

Kirjan Low-Intensity Conflict and Modern Technology toinen paljastava osa on ilmeisesti tarkoitettu vetoamaan järkeen mikä tuntuukin järkevältä toimenpiteeltä näiden puolustus-suunnittelijoiden taholta ja auttaisi heitä käsittelemään moraaliset kysymykset:

"Nämä artikkelit ja keskustelut teknologia-paneeleissa saivat aikaan kuumentunutta keskustelua. Valoon tuotujen konseptien joukossa oli, että tämän teknologisen sovelluksen, jota voitaisiin käyttää matalan intensiteetin konflikteissa, ei pitäisi olla riippuvainen keskusteluista joissa käsitellään aihetta "simppelit vai kehittyneet järjestelmät", tai "korkeat versus matalat teknologiat"... Avain on tunnustaa tietyt vaatimukset sekä soveltaa sopivia järjestelmiä ja teknologioita kohtaamaan nämä vaatimukset." [Ibid.]

Ilmiselvästi, armeija ymmärsi hyvin nämä konseptit vuonna 1984 jolloin esiteltiin alkuperäinen selonteko joka johti tämän kirjan julkaisemiseen vuonna 1986. Tämän järjestelmän kehittely kulki eteenpäin -- kaikkein todennäköisimmin "mustien budjettien" turvin -- vuodesta 1984 eteenpäin. Tämä HAARP-järjestelmä on suurin armeijan alusta loppuun saakka rakentama järjestelmä joka voisi luoda efektit joita vuonna 1984 kuvailtiin.

Kirjan Low-Intensity Conflict and Modern Technology seuraava luku on kapteeni Paul Tylerin kirjoittama. Tyler keskustelee, jossain määrin, ei-ionisoivan säteilyn sovelluksista käyttäen ulkoisia kenttiä mukaan lukien radiotaajuus-säteily ja muut sähkömagneettisen säteilyn lajit. Hän keskustelee tämän energian joistakin hyödyllisistä vaikutuksista haavojen hoitoon, luiden kasvattamiseen, kivun lievitykseen ja akupunktioon.

Sitten hän hyppää tämän teknologian sotilaallisiin sovelluksiin.

"Keinotekoisten sähkömagneettisten kenttien potentiaaliset sovellukset ovat laajoja, ja niitä voidaan käyttää monissa sotilaallisissa ja kvasi-sotilaallisissa tilanteissa... Joihinkin näistä potentiaalisista käyttötarkoituksista kuuluu välien selvittäminen terroristi-ryhmien kanssa, väkijoukkojen hallitseminen, vartiointi sotilaallisissa laitoksissa ja taktinen sodankäynti. Kaikissa näissä tapauksissa, näitä EM-järjestelmiä voitaisiin käyttää tuottamaan lieviä tai vakavia fysiologisia häiriötiloja tai sekavuutta. Lisäksi, yksilöiden kykyä toimia heikennettäisiin siihen pisteeseen että heidän taistelunsa olisi tehotonta. Toinen sähkömagneettisten järjestelmien etu on että ne voivat peittää laajan alueen yksittäisellä järjestelmällä. Ne ovat äänettömiä ja niille on vaikea kehittää vastalääkettä." [Ibid.]

Toinen dokumentti joka tehtiin Ilmavoimille vuonna 1982 paljastaa suunnan jonka armeija otti tämän teknologian suhteen. Kommentoidessaan radiotaajuus-säteilyn käyttöä tämä raportti sanoi:

"Bioteknologisen tutkimuksen täytyy ottaa huomioon merkittävät edistysaskeleet joita voidaan tehdä sähkömagneettista säteilyä käyttävissä aseissa ja puolustusjärjestelmissä jotka voisivat olla valmiita vuoteen 2000 mennessä... Tutkimus on ensimmäinen tarvittava asia jotta kehitettäisiin ja sovellettaisiin menetelmiä pulssimaisen RFR:n (radiotaajuus-säteily) vaikutusten arviointiin. Tekniikoita tarvitaan RFR:n kohdistamiseksi valittuihin elimellisiin paikkoihin. Matemaattisia malleja ja fysikaalista mittauskykyä täytyy kehittää jotta voitaisiin seurata reaaliaikaisesti RFR-energian syöttämistä näihin elimellisiin paikkoihin fysiologisten prosessien toimintona kuten diffuusio ja verenkierto. Nämä tutkimukset vaativa fysikaalisen ja fysiologisen tiedon järkevää päättelemistä jota hankitaan koe-eläimistä ja ihmisistä operationaalisissa ympäristöissä." ["Final Report on Biotechnology Research Requirements for Aeronautical Systems Through the Year 2000", Southwest Research Institute, San ANtonio, Texas, 1982, s. 44]

Kirjassa Radio Frequency Dosimetry Handbook -- Teos johon koottiin Ilmavoimien valtuuttaman tutkimuksen tulokset -- kuvailtiin näitä malleja; se valmistui juuri oikeaan aikaan toteuttamaan aikataulu jonka he olivat laatineet vuonna 1982. Tämä kirja tarjoaa matemaattiset kaavat joiden avulla laskea tarvittava säteilyannos jolla saada aikaan muutoksia eläimissä ja ihmisissä. Tämä kirja kokosi yhteen viiden vuosikymmenen tutkimukset ja se sisältää bibliografian (kirjaluettelon) joka on 29 sivua pitkä. Se on ainoa saatavilla oleva kirja tästä aiheesta. Tämä kirja, sekä varsinkin tutkimus sen takana muodostaa ajatus- ja teoria-matriisin hienoimmille elektro-medikaalisille laitteille parantamiseen mitä on koskaan pohdittu. Kuitenkaan, tämä sotilaallista tutkimusta ei käytetä ihmisten parantamiseen; sitä käytetään kehittämään parempia tappamis-metodeja.

Eräs kirjan ensisijaisia tarkastajia oli Tri. Herman P. Schwan. Tri. Schwan oli myös kirjan merkittävä avustaja; hänen tutkimuksiaan siteerattiin kahden sivun verran kirjan bibliografiassa. Hänen perustutkimustaan käytettiin Länsimaiden sotilaslaitteiden kehittämiseen. Mielenkiintoinen seikka tämän yksilön historiassa on että Toisen maailmansodan aikaan hän työskenteli saksalaisessa tieteellisessä laboratoriossa. Myöhemmin hän pääsi Yhdysvaltoihin erityisen sotilaallisen operaation, Project Paperclipin kautta, jonka oli tarkoitus tuoda huomattavia natsi-tiedemiehiä Yhdysvaltoihin. Vuonna 1957, Tri. Schwan teki töitä biologisen sodankäynnin laboratoriossa Fort Detrickissä, Marylandissa, missä USA:n armeija antoi hänelle "Top Secret" -turvaluokituksen. Schwan on nyt töissä Pennsylvanian yliopistossa.

Palaten hetkiseksi takaisin vuoteen 1982, tämän radiotaajuus-säteilyn käytön uusissa asejärjestelmissä, joita Ilmavoimat pohti, oli tarkoitus muuttaa keskeistä hermojärjestelmää, sydämen verisuonijärjestelmää ja keuhkojärjestelmää. Meitä hirvitti lukea ajatuksesta käyttää tätä teknologiaa muuttamaan tapaa jolla ihmiset ajattelevat jotta tehtäisiin hallituksen "vihollisista" kykenemättömiä käymään sotaa. Tällainen teknologisten edistysaskeleiden käyttö on läpikotaisin pahaa, kirjan kirjoittajien mukaan. Ajattelu on kaikkien ihmisten fundamentaalinen oikeus. Minkään yksilön tai hallituksen ei pitäisi häiritä yksilöiden vapaata tahtoa tällä tavalla. Edelleen, se tosiasia että nämä teknologiat ovat salaisia -- ja piilossa lääkäreiden yhteisöltä -- kieltää ihmiskunnalta mahdollisuuden tutkia näitä alueita ihmisten parantamiseen tuhoisien tarkoitusperien sijaan.

Tämä raportti puhuu tämän teknologian käytöstä tavalla joka voisi toimia vuorovaikutuksessa biologisten tai kemiallisten agenttien kanssa. Tämä raportti sanoo: "Saattaa olla mahdollista herkistää suuret sotilaalliset ryhmät erittäin hajanaisesti levitetylle määrälle biologisia ja kemiallisia agentteja. Pitäisi huomauttaa että tämä saattaa vaatia vähäistä radiotaajuus-säteilyä (RFR)." Ajatus joka ilmaistiin tässä on että syöttämällä pieniä määriä kemikaaleja henkilön fysiologiseen järjestelmään, sen verran pieninä pitoisuuksina että fyysisiä vaikutuksia ei tiedetä tapahtuvan, varmistetaan että niillä ei ole havaittavia vaikutuksia ennen RFR:n lisäämistä. Sitten kun tätä säteilyä syötetään, RFR luo fysiologisia reaktioita mitkä ovat vahingollisia isännälle. Tämä sallii yksilöiden jotka eivät ole altistuneet kemikaaleille astuvan RFR:n saastuttamalle alueelle ilman että se vahingoittaisi heidän ruumistaan. Kun operaattori säätää RFR:n juuri oikealle taajuudelle, atomien energiatiloissa tapahtuu muutoksia, jotka saavat aikaan kemiallisia reaktioita ruumiissa, mitkä vuorollaan tulevat ilmi fysiologisina ai psykologisina muutoksina.

Pienten kemikaalimäärien syöttäminen on hyvin tärkeä konsepti kun pohditaan syklotroni-resonanssia. Tämä HAARP-lähetin käyttää syklotroni-resonanssia syöttäessään energiapulsseja ionosfääriin. Tämä saa aikaan reaktioiden määrän huomattavan lisääntymisen ionosfäärissä ja elävissä organismeissa. Sytklotroni-resonanssi tapahtuu kun, monimutkaisten sähköagneettisten vuorovaikutusten seurauksena, varautunut hiukkanen tai ioni alkaa tehdä orbitaalista kiertoliikettä. Hiukkasen varauksen ja koon suhde määrää vauhdin sekä kentän voimakkuuden. Sitten kun tämä tapahtuu ja tietyn varautuneen hiukkasen taajuus määritelty, jos lisätään sähköinen kenttä joka on harmoniassa tämän taajuuden kanssa oikeassa kulmassa magneettikenttään nähden, energiaa siirtyy sähköisestä kentästä varautuneeseen hiukkaseen.

Moniin elävien solujen toimintoihin liittyy varautuneita hiukkasia. Syklotroni-resonanssi sallii energian siirtymistä varten saavan ionit liikkumaan nopeammin. Se on syklotroni-resonanssi joka sallii hyvin heikkojen sähkömagneettisten kenttien, yhdessä maapallon magneettikentän kanssa, saavan aikaan suuria biologisia efektejä. Se tapahtuu koska tämä totaalinen efekti vaikuttaa vain tiettyihin hiukkasiin kun säteily säädetään oikealle taajuudelle. Jossain määrin, tämä selittää miksi säteilyn ei-ionisoivat tasot tuottavat sellaisia vaikutuksia kuin mitä ne tuottavat. Oikeanlainen asejärjestelmä voitaisiin kirjaimellisesti säätää radion tapaan operaattorin toimesta suurimmalle negatiiviselle efektille. Tätä periaatetta voitaisiin myös soveltaa parantamiseen.

Yhdistettynä maapallon normaaliin magneettikenttään, on tärkeää huomioida että ainoastaan ELF- (1-100 Hz) taajuudet voivat saada aikaan kontrolloituja tai vahingossa aiheutettuja negatiivisia terveysvaikutuksia. Niin pitkälle kuin yleisesti tiedetään, tämä on totta kunnes säteilyn voimakkuus nousee ionisoivalle tasolle.

Syklotroni-resonanssin konseptia sovellettiin tutkimukseen jota U.S. Naval Medical REsearch Center suoritti. He kykenivät soveltamaan ulkoisia kenttiä tavalla mikä vaikutti eläinten aivojen kemiaan. He kykenivät vaikuttamaan litium-ioniin luodakseen saman vaikutuksen kuin että tätä ainetta olisi annettu kemiallisesti. Monet luontaisesti esiintyvät kemikaalit eivät ole vaarallisia sellaisina määrinä jollaisina ne esiintyvät ruumiissa. Kuitenkin, jos nämä kemikaalit altistuvat säteilylle, niiden väkevyys kasvaa siihen pisteeseen jossa ne ovat vaarallisia. RFR:n syöttäminen saa aikaan muutoksia energiatiloissa, mikä saa aikaan kemiallisia reaktioita. Lopputulos riippuu aaltomuodosta, taajuudesta ja energiatasosta muiden asioiden ohella. HAARP:ia voitaisiin käyttää tuottamaan sen tyyppistä radiotaajus-säteilyä jota Tyler ja muut kuvailevat. HAARP:in käyttö tähän tapaan voisi olla tarkoituksellista tai vahingossa tapahtuvaa, riippuen operaattoreiden tiedon tasosta.

Tämä vuoden 1982 raportti, Final Report on Biotechnology Research Requirements for Aeronautical Systems Through the Year 2000 jatkui kuvailemalla elävästi tutkimusponnisteluja, hajoittamalla ne kolmeen pääalueeseen.

• "Pulssimaiset RFR-efektit" jotka kattoivat tutkimusjakson vuosilta 1980-1995, painottaen "huomattavasti lisääntyneitä ponnisteluja" tällä alueella.
  
  
• "RFR:n mekanismeihin elävien järjestelmien kanssa" viitattiin "jatkuvan tutkimuksen alueena" alkaen vuodesta 1980 ja päättyen vuoden 1997 tienoilla.
  
  
• Viimeinen painotuksen alue oli "RFR:llä aikaansaadut repivät/räjähtävät ilmiöt" joita he pitivät "merkittävänä uutena alueena". Sen oli määrä alkaa vuoden 1996 tienoilla ja jatkua vuoteen 2010 asti. Tätä viimeistä aluetta voitaisiin luonnehtia sovellettuna teknologiana jonka oli määrä alkaa samoihin aikoihin kuin Radiofrequency Radiation Dosimetry Handbook saatiin valmiiksi. Tämä käsikirja antoi tarvittavan perustiedon kehittää uusia ja voimakkaita asejärjestelmiä joilla olisi negatiivinen vaikutus ihmisiin ja elektroniikkaan mutta joka jättäisi muun omaisuuden koskemattomaksi. Vuoden 1990 puolivälin kohdalla oltiin aikataulussa tai edellä sitä.

Tässä Ilmavoimien dokumentissa laadittiin perusteet ja lähestymistavat teknologisen asiantuntemuksen kehittämiseksi tehdä vihollisista avuttomia. Näiden teknologioiden käyttö kiteytyi kirjassa Radiofrequency Radiation Dosimetry Handbook jota aiemmin siteerattiin. Näiden tutkijoiden aikomus oli tarkkailla radiotaajuus-säteilyn vaikutuksia kemiallisella, molekyylisellä ja atomitasolla. Tässä dokumentissa sanottiin:

"Tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto sallii suunnitelmat että erityisesti luodut radiotaajuus-säteily (RFR-) kentät saattavat toimia voimakkaana ja vallankumouksellisena sotilaallisena uhkana. Sähköshokki-terapia osoittaa indusoitujen sähköisten virtausten kykyä häiritä täydellisesti henkisiä toimintoja lyhyen aikaa. Kokemukset sähköshokki-terapioista, RFR-kokeet sekä lisääntynyt ymmärrys aivoista sähköisesti toimivana elimenä vihjaavat vakavaan mahdollisuuteen että juurrutetut sähkömagneettiset kentät voivat häiritä tarkoituksenmukaista käyttäytymistä sekä saattavat kyetä ohjaamaan ja/tai kuulustelemaan tällaista käyttäytymistä. Edelleen, sadan milliampeerin virta sydänlihaksen läpi voi johtaa sydämen pysähtymiseen ja kuolemaan, taas kerran viitaten valon nopeudella toimiviin ase-efekteihin." [Final Report on Biotechnology Research Requirements for Aeronautical Systems Through the Year 2000", Southwest Research Institute, San Antonio, Texas, s. 181-188]

Tämä dokumentti sitten, joka oli rakennettu villeille ajatuksille ensilukemalta, pakeni meidän ymmärrykseltämme. Me emme voineet ymmärtää mitä Ilmavoimat tarkoitti "käyttäytymisen kuulustelemisella", ja kuinka tämä sopi kuvaan radiotaajuus-säteilyä käyttävistä aseista.

Asia tuli selväksi kun minä luin seuraavan katkelman:

"Samalla kun alkuperäinen huomio pitäisi olla suunnattuna ihmisen suorituskyvyn alentamiseen termaalisella lataamisella ja sähkömagneettisen kentän efekteillä, toissijaisen työn pitäisi koskea mahdollisuuksia ohjata ja kuulustella henkisiä funktioita, käyttäen ulkoisesti sovellettuja kenttiä mahdollisuudella johon liittyy vallankumouksellinen kyky puolustautua vihollisen toimia vastaan, sekä kerätä tiedustelutietoa ennen konfliktin puhkeamista..." [Ibid.]

Tämä raportti jatkui kuvailemalla järjestelmää mikä taas kerran viittasi tähän HAARP-projektiin. Tässä raportissa vaadittiin seuraavanlaisen asian kehittämistä:

"Nopeasti skannaava RFR-järjestelmä joka voisi tarjota tehokkaan kapasiteetin tainnuttaa/huumata tai tappaa laajalla alueella. Systeemin tehokkuus olisi aaltomuodon funktio, kentän voimakkuus, pulssien leveys, toistumis-taajuus sekä kantoaallon taajuus. Tämä systeemi voidaan kehittää käyttäen tutkimuksia jotka käsittelevät eläimiä kokonaisuudessaan että niiden kudosta, yhdistettynä tutkimuksiin jotka käsittelevät aaltomuodon vaikutuksia ja mekanismeja."

Suuresti kovaonninen osa tämän tyyppistä kokeilua on se kuinka sitä käytetään. Meidän mielipiteemme mukaan, RFR:n ja muiden energioiden käyttö ihmiselämän tuhoamiseksi on moraalitonta. Armeija ei pohdi näiden energia-tieteiden uusia suuntauksia ihmisten parantamiseen ja terveyden edistämiseen -- irvikuva ja karhunpalvelus meille kaikille. Näihin aikoihin jolloin terveydenhoidon kustannukset ovat nousussa, ja suuren konfliktin uhka vähenee, meidän hallituksemme edelleen käyttää miljardeja dollareita tappamiseen ihmisten parantamisen sijaan. Nämä alueet ovat tärkeitä, ja tutkimustuloksia pitäisi olla saatavilla niin että voitaisiin kehittää järkevämpiä käyttötarkoituksia. Jos näin tapahtuu, me uskomme että se vauhdittaisi myönteisiä edistysaskeleita niiden taholta joilla on energiaa ja luovuutta mutta rajalliset resurssit.

Valitettavasti, RFR:n käyttäminen tuhoisiin tarkoituksiin tekee tyhjäksi kokonaisen alueen positiivisia elämäntieteiden sovelluksia. Tämä tutkimus elämäntieteissä käyttäen sähkömagneettista säteilyä (EMR) etenee valtavirran lääketieteellisten laitosten ulkopuolella, mutta sen käyttöä ollaan aloittamassa myös niiden sisältä. Jotkut geneettisen muokkauksen tutkijat, esimerkiksi, käyttävät jo tätä tetoa heidän töissään.

Palataksemme takaisin kapteeni Paul Tylerin tekstiin, me voimme katsoa väittelyyn joka on käynnissä klassisten teorioiden ja viimeaikaisen tutkimuksen välillä. Näiden kahden koulukunnan välillä on juopa. Tämä väittely keskittyy klassisen ajattelun ympärille että ainoastaan ionisoiva säteily (joka luo lämpöä kudokseen) voi aiheuttaa reaktioita ruumiissa kun taas uudet tutkimukset osoittavat että vaivihkaiset, pienet energiamäärät voivat aiheuttaa reaktioita samalla tavalla. Laivasto on tehnyt yhteenvedon yli tuhannesta kansainvälisestä ammatillisesta tutkimuksesta -- sekä yksityisten että hallituksen tiedemiesten tekemistä -- joissa tutkitaan näitä asioita. Laivasto on hyvin tietoinen tämänhetkisistä tutkimuksista joissa osoitetaan lukuisten sähkömagneettisen säteilyn lajien non-termaaliset vaikutukset kun ne ovat vuorovaikutuksessa elävien solujen kanssa.

Asiat tässä luvussa voisivat elävöittää väittelyä koskien armeijan teknologioita. Pitäisikö kansalaisten osoittaa suurempaa mielenkiintoa julkisia asioita kohtaan sekä siirtää syrjään salailun verhot jotka peittävät nämä tutkimus-ponnistelut? Nämä ovat asioita joiden kanssa me olemme nyt kasvokkain, ja me olemme sitä edelleen kun me kuljemme eteenpäin tämän uuden teknologian tietä.