Syvempää tietoa illuminaateista
(Deeper Insights into the Illuminati Formula)
LUKU 4 -- DISNEYN YHTEYDET ALAMAAILMAAN (osa 3)
Kun tämä kirjailija (Fritz) puhui työtoverinsa (Cisco) syvimmille Illuminaatin sivupersoonille Disneystä, niiden reaktio oli että Disney oli kuvailtu heille, silloin kun Cisco kuului Illuminatiin, "syndikaatiksi syndikaatin sisällä". He sanoivat olevansa tietoisia siitä että Disneylandilla oli oma hallituksensa, omat säännöt ja omat poliisivoimat. Disney oli rikollis-syndikaatti syndikaatin sisällä. Se mitä nämä Illuminaatin sivupersoonat vapaamuotoisesti mainitsivat, sai vahvistuksen tämän kirjailijan uutteran tutkimustyön kautta. Eräs Disneylandin turvallisuusviranomainen sanoi: "Disneylandissa ei ole perustuslakia. Meillä on omat lakimme." Kerran, kun Walt Disney joutui kahnauksiin Hollywoodin poliisin kanssa, Walt sanoi: "Minulla on sinun virkamerkkisi." Jos Disneyn vartijat päättävät, he voivat kohdella ihmisiä hyvin kovakouraisesti. Ihmiset jotka he pidättävät heitetään usein pieniin vankikoppeihin Disneylandissa jossa heitä pidetään ilman että heillä olisi lupa käyttää puhelinta, WC:tä tai juoda vettä.
Oikeuslaitos on sokea kaikelle mitä Disneyn poliisi tekee. Monet ihmiset maksavat Disneylle saadakseen lapsensa ulos Disneyn selleistä, eivätkä koskaan saa hyvitystä. Tällainen kohtelu on jatkunut vuosikymmeniä, ja sitä tapahtuu Disneylandissa miltei päivittäin. Anaheimin poliisi on hyvissä väleissä Disneyn yksityisten poliisivoimien kanssa. Eräässä vaiheessa, Burbankin poliisipäällikkö oli Disneyn poliisivoimien päällikön lanko. Hiljattain, kun eräs pariskunta nosti syytteen Disneytä vastaan Floridassa, Floridan osavaltio yllättäen perääntyi perinteisestä käyttäytymisestään suojella Disneyn suvereniteettia. Asiaa koskeneessa artikkelissa sanottiin: "On olemassa todisteita hermostuneisuudesta Disneyn suhteellisen autonomian kanssa." [San Francisco Chronicle, "Mickey's Dark Side", 1.10.1996] Tuomari sanoi: "Disney Worldin turvamiehet eivät ole vain poliiseja. He ovat pahoja. En usko että on olemassa yhtäkään yritystä jolla on sellainen valta kuin Disneyllä."
Richard Foglesong, valtiotieteiden professori Rollins Collegesta sanoi: "Koska Disney World hallitsee niin paljon korporatiivisesta ja kunnallisesta universumista, se ei voi toimia muuten kuin suojelemalla raskaalla kädellä omia intressejään. Heillä on immuniteetti osavaltion ja paikalliseen maankäyttö-lakiin. He voivat rakentaa ydinvoimalan, myydä alkoholia. Heillä on valtuuksia joita paikallisilla yhteisöillä ei ole. Käyttävätkö he valtaansa väärin? Minun mielestäni kyllä."
Sopusoinnussa Disneyn diktatuurisen omaisuuttaan koskevan politiikan kanssa, Disneyn uudella kaupungilla, Celebrationilla ei ole minkäänlaista hallitusta. Disney nimittää kaupungin pormestarin. Useita Disneyn "kvasi-hallitukseen" kuuluvia virastoja kontrolloi kaupungin asukkaita. Esimerkiksi, Celebrationin Residental Owners Association määrää kuinka asukkaiden täytyy elää. Tietysti, Disney on kirjoittanut nämä säännöt. Säännöt ovat hyvin pikkutarkkoja, kuten että vain kaksi ihmistä saa nukkua samassa makuuhuoneessa, pakettiautoja ei saa parkkeerata talojen eteen, ja jos Disneyn viranomaiset eivät pidä sinun kissastasi tai koirastasi he voivat viedä tämän eläimen pois sinun kodistasi. Silti, asukkaat jotka ovat muuttaneet tähän kaupunkiin ylistävät sitä huolimatta siitä että Ison Veljen Disney Corporation hallitsee täydellisesti tätä kaupunkia. Tietysti, ne jotka eivät pidä siitä lähtevät pian pois.
Alamaailman historiaa
Perinteisesti, alamaailman rikollispomot ovat kokoontuneet vuosittain. Vuonna 1928 heillä oli konklaavi Clevelandissa. Vuonna 1929, heillä oli salainen vuosittainen konklaavinsa Atlantic Cityssä. Vuonna 1931 heillä oli kokous Wappingers Fallsissa, New Yorkissa. Tähän Wappingers Fallsin kokoukseen osallistui noin 300 perhe-klaanien pomoa keskustelemaan agendoistaan. He päättivät missä pidettäisiin ensimmäinen kansallinen mafia-kokous. Sen jälkeen kun mafia alkoi pitää vuosittaisia kansallisia kokouksia, he kykenivät koordinoimaan aktiviteettisa, kuten myös päättämään seuraavanlaisista asioista:
He suunnittelivat laajentavansa valtaansa politiikkaan, Harvardin ja Stanfordin kauppakouluihin, kuten myös hienoimpien korporaatioiden johtokuntiin. He suunnittelivat (ja myös onnistuivat) saamaan jotkin jälkeläisensä ohjaamaan/tuottamaan TV-sarjoja ja filmejä. He olivat yhä enenevässä määrin läsnä Bohemian Groven jäseninä kuten myös muissa suurissa sosiaalisissa & liiketaloudellisissa kerhoissa. Heidän suunnitelmansa ottaa haltuun filmiteollisuus oli sen varassa kuinka heidän väkensä pystyi kontrolloimaan ammattiliittoja ja teattereita. Chicagon alamaailma kontrolloi International Alliance of Theatrical Stage Employees Unionia. Tämä gangsterijoukko kontrolloi koneenkäyttäjien liittoa, ja jos elokuvan tekijöiden teatterit, missä elokuvia oli tarkoitus näyttää suljettiim, mitä hyötyä siitä olisi ollut elokuva teollisuudelle? Näillä elokuvan tekijöillä ja mafialla oli molemmilla valtaa ja rahaa. Mieluummin kuin että olisivat taistelleet keskenään, he tekivät sopimuksen. Suuret studiot antoivat noin 50.000 dollaria suojelurahaa mafialle vuosittain ja pienet studiot 25.000 dollaria jotta niiden sallittiin toimivan. Myös muita sopimuksia solmittiin. Alamaailman uskolliset seuralaiset Willie Bioff ja George E. Browne olivat gangstereiden luutnantteja jotka järjestivät Hollywoodin "haltuunoton" gangstereille.
Vaikka Bioff sai surmansa hänen autoonsa kätketyn pommin röjähtäessä, tämä ei lopettanut alamaailman/Mishpuckan soluttautumista & valtaa Hollywoodissa (Bioff oli yrittänyt pelastaa julkisen kuvansa auttamalla Walt Disneytä selvittämään kiistansa alamaailman hallitsemien liittojen kanssa, mutta Walt viileästi hylkäsi hänen avuntarjouksensa ja varmisti että hän ei loukannut Chicagon alamaailman johtajia jotka olivat tyytymättömiä Bioffiin). Satoja miljoonia dollareita virtasi mafian/Miscpuckan toimesta eteläisen Kalifornian kiinteistöihin. Hollywood julistettiin "vapaaksi vyöhykkeeksi" jossa mafian/Mishpuckan perheet saivat toimia ilman reviiri-sodan pelkoa.
Palataanpa hetkeksi 1930-luvulle. Columbia levitti Disneyn piirroselokuvia vuodesta 1930 vuoteen 1932, jonka jälkeen Disney vaihtoi United Artistsiin, sillä Columbia ei viitsinyt maksaa Disney hänelle kuuluvia rahoja. Vuonna 1930, Cohn, Columbia Picturesin presidentti sai Disneyn ulos taloudellisesta koukusta pelottelemalla Powersia joidenkin kovanaamojen avulla joilla oli mukanaan oikeusjuttu. Jos Disney ei ollut kiitollisuudenvelassa mafialle aiemmin, hän oli sitä nyt.
Disneyn historian tutkijat ovat ihmetelleet miksi Walt vaipui sellaiseen traumaattiseen masennukseen sen jälkeen kun Henry Cohn oli "auttanut" häntä. Vaikka Henry Cohn varmisti että Walt tiesi kuka oli pomo, hänen asenteensa oli että Waltin pitäisi olla onnellinen siitä että hän lopulta sai maksun kaikista piirroselokuvista joita Walt teki Columbialle. Tämän jälkeen, Walt lukitsi itsensä huoneeseensa ja itki tuntikausia. Hän ei tullut toimeen kenenkään kanssa. Hän ei kyennyt keskittymään mihinkään, ja hän tuijotti pitkiä aikoja ulos ikkunasta. Tutkijat syyttävät Waltia siitä että hänen ystävänsä, Iwerks loikkasi toiseen yhtiöön. Rehellisesti, Walt oli kohdellut Iwerksiä kuin koiraa, ja on ymmärrettävää että Iwerks lähti pois sellaisesta suhteesta. Kun Waltilta kysyttiin vuosia myöhemmin miksi hän oli ollut niin masentunut, hän sanoi etä se oli taloudellisesta tilanteesta johtunutta stressiä. Walt sanoi: "Minulla oli hermoromahdus... Kustannukset nousivat; ja jokaisen uuden elokuvan valmistaminen maksoi enemmän kuin mitä me olimme arvelleet sen tuottavan... Minä murruin."
Tämä kirjailija jättää lukijan harkittavaksi että onko tämä romahdus tosiaankin saattanut olla osittain seurausta taloudellisesta stressistä joka oli peräisin siitä että hän oli joutunut mafian kantapään alle. Heillä olisi ollut kaikki keinot murtaa hänet, eikä hänellä ollut muuta mahdollisuutta kuin taipua heidän ylitsevuotavan vallan alle. Täten Walt joutui sellaiseen asemaan missä kaksi hänen vahvinta piirrettään törmäsi yhteen -- hänen voimakas pakkomielteensä olla oma pomonsa ja hänen luova pakkomielteensä tehdä animaatioita jotka kietoutuivat hänen egoonsa & hänen syvällä oleviin pelkoihinsa ja psykologisiin tarpeisiinsa. Hänen mielensä ei voinut luopua itsenäisyydestään eikä myöskään luovuudestaan ilman henkistä tuskaa, ja siksi Walt oli hyvin murheellinen, tietäen että hänen täytyisi myöntää tappionsa ja alistua isojen poikien kantapäiden alle. Juuri silloin kun hän tarvitsi emotionaalista tukea, hänen vaimonsa ilmoitti olevansa raskaana ja ja hänen paras animaattorinsa lähti pois. Walt oli hylkinyt Iwerksiä jo vuosia aiemmin, ja Waltin vaimo oli halunnut lasta jo jonkin aikaa. Iwerksin lähtö ja hänen tuleva lapsensa eivät täysin selitä pitkää, intensiivistä hermoromahdusta jonka Walt koki. Tutkijat huomauttavat että Walt ei olisi halunnut lasta, ja että hän oli impotentti suuren osan aikaa. Hänen kyvyttömyytensä normaaliin seksuaaliseen kanssakäymiseen saattaa auttaa selittämään hänen salaiset seksuaaliset tapansa.
Waltin vapaamuurari-veli Carl Laemmle tarjosi Waltille hyvää sopimusta auttaakseen hänet pois Henty Cohnin kontrollista, mutta Carl halusi Mikkihiiren tekijänoikeudet itselleen vastineeksi avusta. Walt ei suostunut tähän. Sen sijaan, Walt allekirjoitti sopimuksen jonka tarjosi Joseph Schenck United Artistsista, joka oli eräs mafian huumekaupan pomoista. Vuonna 1935, tämä alamaailman huumeiden välittäjä Joseph Schenck jatkoi perustamalla yhtiön nimeltään 20th Century Inc. joka myöhemmin yhdistyi Foxin kanssa vuonna 1938 muodostaen Twentieth Century Foxin jonka johtokuntaan kuuluivat kaksi illuminaatti-pomoa William Randolph Hearst ja Malcolm MacIntyre. Joseph Schenckin veli Nicholas Schenck ja Marcus Loew yhdistivät Metro Picturesin ja Goldwyn Picturesin ja nimesivät Louis B. Mayerin sen johtajaksi.
Sillä välin, vuosien aikana, MCA, jota johti Illuminaatti-pomo Lew Wasserman sai monopolin USA:n filmiteollisuudesta salaisten sopimusten avulla joita he solmivat Ronald Reaganin johtaman Screen Actor's Guildin ja Petrillon johtaman American Federation of Musiciansin (molemmat ammattiliittoja) kanssa. Frank Sinatra ja Walt Disney olivat molemmat Ronald Reaganin ystäviä ja he kaikki kolme uskoivat mielenhallintaan.
Ronald Reagan ja Petrillo vuorostaan tekivät yhteistyötä mafian yhdeksänjäsenisen neuvoston kanssa (johon kuuluivat Anthony Accardo ja Sam Giancana), joka eräässä vaiheessa jakoi Yhdysvallat 24 alamaailman territorioksi. Sen jälkeen kun Schenck joutui lyhyeksi ajaksi vankilaan, Skypos Skouras korvasi hänet 20th-Cent. Foxin presidenttinä. Ennen pidätystään, kun Schenck oli yhä vastuussa tästä yhtiöstä, hän teki Disneylle lukuisia tarjouksia jossa Disneyn yhtiöstä olisi tullut osa 20th-Cent. Foxia. Disney teki muutaman vuoden ajan töitä heidän kanssaan, mutta hän ei luopunut pyrkimyksestään olla itsenäinen. FBI ja USA:n tiedustelupalvelu kääntyi alamaailman puoleen kun Yhdysvallat liittyi Toiseen maailmansotaan. Kenties Waltin yhteydet alamaailmaan auttoivat hänen värväämistään. Walt kävi lukuisissa USA:n natsien kokouksissa ennen Pearl Harboria. Tämä kirjailija uskoo sen perusteella mitä hän tietää Waltin persoonallisuudesta että Walt on kenties ollut näissä kokouksissa saadakseen taloudellista hyötyä mieluummin kuin että olisi tuntenut aitoa sympatiaa heitä kohtaan. Kuitenkin, jää arveluttamaan että miksi yhdessä Disneyn ennen Pearl Harboria julkaistussa sarjakuvassa esiintyy hakaristi.