Luku 19 -- Vielä yksi luku

Nyt kun elokuu on vaihtumassa syyskuuksi, ajattelin saaneeni lopultakin kirjan valmiiksi. Kuitenkin, vielä yksi asia -- tärkeä asia johon olen viitannut jo aiemmissa luvuissa mutta jota en ole tuonut tarpeeksi painokkaasti esille iti sisälläni, ja yöllisillä kävelyretkilläni, pohtiessani tätä asiaa, mielessäni kypsyi päätös kirjoittaa vielä yksi luku...

Olen jo aiemmin viitannut tosiasiaan, että Raamattu on epätäydellinen. Jo itse numerologia vahvistaa tämän: 66 kirjaa, joista 39 Vanhassa Testamentissa, ja 33 kirjoittajaa. Tein jo aiemmin selväksi, että Saarnaajan Kirja on pahimmillaan valhetta ja eksytystä joka vie kadotukseen, riivaajien opetusta joita Kuningas Salomo toi tähän maailmaan kuusisakaraisen tähden avulla. Viittasin myös Uuteen Testamenttiin, kertoen että Paavali, Pietari, Jaakob ja Johannes olivat väärässä mitä tulee Jeesuksen paluun ajankohtaan. Minusta nämä tosiasiat pitäisi tunnustaa eikä keksiä kaikenlaisia selityksiä joilla nämä virheet pyritään "pyyhkimään olemattomiin". Nämä "selittäjät" eivät eroa mitenkään islamilaisista uskonoppineista jotka pyrkivät "selittämään" Koraania ja tekemään siitä "virheettömän".

Ajatus että kaikki Raamatussa oleva ei ole hyvää tai ei pidä paikkaansa, ei ole mitenkään uusi. Luther kutsui Johanneksen ja Jaakobin kirjeitä "olkikirjeiksi" ja hän oli sikäli oikeassa, että hän näki niiden olevan ristiriidassa Paavalin kirjeiden kanssa. Paavalin kirjeet taas ovat monesti ristiriidassa Jeesuksen opetusten kanssa.

Jaakob 2:14-20; 24-26:

"Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa? Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla ja joku teistä sanoo heille: 'Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne,' mitta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on? Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. Joku ehkä sanoo: 'Sinulla on usko, ja minulla teot;' näytä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton? Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta. Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois? Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut."
Johanneksen ensimmäinen kirje, 3:14:
"Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa."
Täten, Johannes sanoi: "Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta." Paavali taas on jyrkästi toista mieltä. Room. 3:28:
"Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja."
Roomalaiskirje 4:5:
"...mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi..."
Täten, protestantit näkevät Johanneksen ja Jaakobin kirjeet "olkikirjeinä"; kun taas roomalaiskatoliset näkevät Paavalin kirjeet "olkikirjeinä". Joko Paavali on oikeassa ja Johannes & Jaakob väärässä, tai sitten toisinpäin. Molemmat eivät voi olla oikeassa. On täten mahdollista että protestanttisuus on vienyt äärettömän monia ihmisiä kadotukseen, vaikka ei edes laskettaisi mukaan myöhemmin tullutta oppia "kasteen armosta", mikä on suoraa jatkoa teorialle "vanhurskauttaminen ilman tekoja".

Kuten näissä esimerkeissä osoitettiin, yleensä Paavali korostaa armoa, kun taas Johannes & Jaakob korostavat tekoja. On kuitenkin yksi poikkeus, ja se on ehkä kaikkein eniten aiheuttanut ahdistusta uskoville. Roomalaiskirje 10:9-10:

"Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan."
Tämä on täysin ristiriidassa Paavalin aiempien lausumien kanssa, "...mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen..." Se on usein tulkittu siten, että jos olet hiljaa, joudut kadotukseen. Lasten leirillä vuosituhannen vaihteessa (en muista tarkkaa vuotta -- minulla pitäisi jossain olla todistus osallistumisesta) kun olin siellä lähinnä keittiössä töissä (helluntailaisten leiri), kirjoitin kysymyksen tästä aiheesta ja laitoin laatikkoon. Kun esittämääni kysymystä käsiteltiin, eräs ohjaaja "myönsi" että "todistaminen" on pelastuksen edellytys. On itse asiassa helpompaa antaa kymmenykset kuin ryhtyä "todistamaan uskosta". Näiden jakeiden kohdalla on viitteet Matteuksen lukuun 10:32 ja Luukkaan lukuun 12:8. Siinä Jeesus puhuu tästä asiasta, mutta hieman eri tavalla.
"Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa."
Minun ymmärrykseni mukaan, tässä on kyse tilanteesta jossa henkilöltä kysytään, että onko hän Jeesuksen seuraaja, ja hän joutuu joko vastaamaan "kyllä" tai "ei". Luukas 12.8:
"Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä."
Täten, olisin valmis sanomaan että tämä oli eräs niistä kohdista joissa Paavali erehtyi. Tätä on yritetty selittää sillä, että teot seuraavat automaattisesti, mutta minusta tämä kuulostaa kömpelöltä ja on muutenkin epäuskottava selitys.

Muita erehdyksiä:

Sekä Paavali että Johannes & Jaakob eivät odottivat Jeesuksen paluuta jo omana aikanaan, joten he olivat väärässä. Tältä pohjalta on vaikea mennä sanomaan kumpaa uskoa: Paavalia vai Johannesta ja Jaakobia. Meidän täytyy katsoa kenen oppi on lähempänä Jeesusta. Johanneksen kirjeiden "tuomitsevissa jakeissa" on viitteitä Jeesuksen puheisiin, usein Johanneksen Evankeliumiin. Tässä esimerkkejä: Johanneksen Evankeliumissa Jeesus antaa ymmärtää että teot ovat edellytys pelastukselle. Myös Roomalaiskirjeen luvussa 4:5, jossa Paavali ei vaadi tekoja on viite Johanneksen evankeliumiin, mutta se on ymmärretty väärin. Tämä ei tarkoita sitä että Jeesus kumoaisi vaatimukset tehdä tekoja. Jeesus vaan puhuu toisesta asiasta. Johannes 6:28-29:
"Niin he sanoivat hänelle: 'Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?' Jeesus vastasi ja sanoi heille: 'Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt."
Toisessa Roomalaiskirjeen kohdassa jossa Paavali kumoaa Jeesuksen vaatimukset tehdä tekoja ei ole lainkaan viitettä Jeesuksen sanoihin; luku 3:28:
"Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja."
"Päätämme siis"? Paavali on kyllä itse tästä päättänyt, ilman että olisi kysynyt Jeesuksen mielipidettä. Minusta Paavali on erehtynyt pahasti samoin kuin Luther ja kumppanit jotka perustivat oppinsa Paavalin kirjoituksiin. ROOMALAISKATOLINEN VANHURSKAUTTAMISOPPI ON ILMEISESTI LÄHEMPÄNÄ JEESUKSEN OPETUSTA KUIN LUTERILAINEN OPPI. Tämä "roomalaiskatolinen" helvetti-kuvaus, jossa ihmiset joutuivat kadotukseen koska eivät maksaneet kymmenyksiä, on täysin yhdenmukainen Johanneksen ensimmäisen kirjeen, luvun 3:10 kanssa, kuten myös Jeesuksen opetuksen kanssa:
"Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta."
Tosin tässä jää avoimeksi se, joutuuko kadotukseen jos maksaa esim. puolet, tai 10% vaadituista kymmenyksistä, vai pitääkö ne maksaa kaikki...

Todennäköisesti suurin osa Paavalin opetuksesta on oikeaa, esim. se mitä hän puhuu juutalaisista, mutta kaikki täytyy arvostella sen mukaan miten ne sopivat Jeesuksen puheisiin. Osa on ristiriidassa, mutta suurimmassa osassa ilmeisesti ei ole ristiriitaa. "Israel-ystävät" ovat jo kauan pitäneet Paavalin opetusta virheellisenä, syynä ovat olleet nimenomaan hänen puheensa jotka on tulkittu "juutalaisvastaisiksi"...

Moni varmaan pitää minua harhaoppisena koska uskallan kiistää teorian siitä että "koko Raamattu" on "Jumalan sanaa" tai "Jumalan inspiroima". Kuitenkin, kannattaa suhtautua "pelolla ja vavistuksella" tähän helvetti-kuvaukseen johon olen viitannut niin monta kertaa pitkin tätä kirjaa. Olen varoittanut kuinka vaarallista Paavalin opetus on. Jos uhraan kymmenykset tuloistani tulevaisuudessakin, saan pidettyä alkoholin käytön kurissa (ei 4,7-volttista vahvempaa ainetta) sekä pysyn erossa huoraamisesta; silloin voin olla melko luottavaisella mielellä, että ainakaan TÄHÄN helvettiin minun ei tarvitse mennä. Rehellisesti sanottuna, tämä Jeesus joka esittelee tämän "roomalaiskatolisen" helvetin "hienoja" paikkoja ei ole roomalaiskatolinen mutta ei myöskään protestantti. Hän on sen kaiken yläpuolella.


Takaisin